IRC-Galleria

Uusi kompuutteri saapui. Nyt on 21" laajakuva näyttö. Kelpaa datailla.

10 vuoteen en ole lasketellu, mutta maaliskuussa mennään -snowman- :n kanssa tuonne :) Täytynee käydä hakemassa tuntumaa kotimaan pulkkamäistä.

Olen tänään ostanut kartanon, käyny verotoimistossa, syöny maittavan lounaan, käyny rekisteröimässä cordoban pelkästään itselleni, tilannu s-etukortin, uinu kilometrin tesoman uimahallissa, vieny osakekirjan kopion isännöitsijälle, neuvotellu tulevan vastikkeen ja käyny kaupassa. Vielä Kustin kanssa lenkille ja tytöt tarhasta :) MULLA ON HYVÄ OLO!

"Klabbeissa on mulla tonnin stiflat.
Ei ne tonnii paina, mut ne bungaa sen.
Joskus mä stygen niille tsungaan,
silloin kun mä muille tsungaa en."

Tonni kuussa... hmmm... + muu elämä... hmmm...

Sanovatten, ettei vierivä kivi sammaloidu ja että lumipallon pyörintää ei pysty estämään. Lokakuun alusta elämä on sitten muuttuva. Johanna allekirjoittaa ensi torstaina uudesta asunnostaan sopimukset ja saa sinne avaimet. Jotain maalaamista siellä kuulemma on ennen muuttoa, mutta tuskin tuo enää pitkäksi aikaa saman katon alle jää. Ollaan kyllä ihan väleissä ja asioista on puhuttu ja sovittu. Lapsien hoidosta ollaan sopimassa, että he ovat vuoroviikoin aina toisella. Näin saadaan säilytettyä yhteys molempiin vanhempiin. Se on minusta tärkeätä, kuten myös Johannasta. Koirakin vaihtaa samalla aina osoitetta, voi sitäkin.

Itse käyn tänään sopimassa oman elämäni rahoitukset kuntoon. Näillä näkymin aion yrittää jatkaa vanhassa osoitteessa. Katsotaan joutuuko alkamaan "Miehen Työn", jotta saa asiat rahoitettua.

Elämä antaa, elämä ottaa...
http://www.youtube.com/watch?v=k0ZRPChUkZw

hyvä päivä. Olo on kuin ladatulla paristolla, energinen. Taidan pestä ikkunat illalla, jotta syksyn valo pääsee paremmin sisään.

:) Jos ei nyt kuitenkaan.

Viikonloppu tuli ja meni. Fyysisesti väsyttävä viikonloppu, lauantai tuli käytännössä vietettyä tuon peltihökkelin sisällä kannatellen 2kW rälläkkää. Pohja lähti, nyt pääsee jatkamaan sitten rakentamisen parissa eli tekemällä sitten peräkärrylle rungon. Mittailin hieman ja sisäpituutta tulee 2.5m ja leveyttä jää varmaan lokarien väliin noin 120cm, kyllä siihen jonkun bonnel patjan laittaa ;) Paljon muitankin suunnitelmia tuon liikkuvan yksiön suhteen...

Siinä rälläköidessä oli hyvää aikaa miettiä elämää. Tulin siihen lopputulokseen, että vaikka pystynkin antamaan vaimolle anteeksi, niin en luultavasti koskaan pysty enää 100% luottamaan. Tämän kerroin hänellekin ja sanoin, että nyt sitten molemmat saa jatkaa elämäänsä. Hän omalla tahollaan ja minä omallani. Toivon, ettei kumpikaan muutu vanhemmiten katkeraksi tästä päätöksestä. Sitäkin mietin, että mitä jos me vielä kerran kokeiltaisiin, niin miten voisin olla varma etten tätä kaikkea paskaa joutuisi taas kerran miettimään 2v päästä. Ei kiitos, ei enää. Sydän se on miehelläkin.

Ehkä se päivänpaiste löytää vielä minutkin, I hope.

Ei jaksa möllöttää kotona, ei juuri nyt. Siispä hain eilen Honkkarista 10kpl katkaisulaikkoja ja annetaan metallin valittaa puolestani taas viikonloppuna. Jos vaikka viikonlopun päätteeksi olisi N määrä metalliromua ja yksi pohjaton tumppitölkki... Lisäksi ajattelin käydä halaamassa mäntyjä. Oikeasti :)

Katsotaan sitten taas mitä ens viikko tuo tullessaan. Mulla on loppujen lopuksi aika rauhallinen olo, ajatellut paljon asioita ja miettinyt viimeistä kahta vuotta, tai oikeastaan viimeistä 5 vuotta. Muuttuisiko mun elämä paljonkaan pahempaan, jos tuo toinen lähtee pois? Sitä miettinyt. Tullu vähän siihen tulokseen, että ainoa asia joka mun henkilökohtaisesta elämästä jää pois on se naisen lämpö. Ehkäpä se oikea lämmönlähdekin vielä löytyisi, joka tälläistä insinöörinretalesta jaksaa katsoa, kaveria joka kyllä hoitaa asiat, mutta ei välttämättä osaa joka väliin toitottaa rakkauttaa kovaan ääneen.

Lapsien takia täytyy saada asiat hoidettua hyvin. Riitoihin en ala, ne ei muutakuin riko ennestään.


"Day has gone but I'm
still here with you
my sweet rose my green hills
beloved sea, lakes and sky
beloved mother earth

Silent land erase my thoughts
I wanna lose myself in you, all in you
caress me and my soul
while I close my eyes

On wings of destiny
through virgin skies
to far horisons I will fly

Dear peaceful land, dear mother earth
caress my soul while I close my eyes

On wings of destiny
through virgin skies
to far horisons I will fly"

~ Rhapsody - wings of destiny ~

Riikassa tuli käytyä. Kelit suosi, lennot sujui haipakkaan ja hotelli olikin jo vanha tuttu Monte Kristo vanhankaupungin reunalta. Tällä kertaa Markusta ei edes heitetty yökerhosta ulos, lieneekö syynä se, ettei ollut samanlaista humppatukkaa kuin vielä keväällä vai oliko politiikka muuttunut muutoin Roxyssä? Syötiin hyvin, juotuakin tuli kohtuullisesti. Silleen sopivan iloiset meisingit. Sovittiin jo lähtiessä, että mennään pitämään hauskaa ja asioista ei puhuta. Eli molemmat saavat lomaviikonlopun. Tämä sopimus piti, mikä oli tietty hyvä asia.

Viime perjantaina ennen reissua vaimo vei erohakemuksen eteenpäin Tampereen käräjäoikeuteen, nyt alkaa sitten asioiden sumpliminen siltä kantilta. Edelleen olen hänen paluulleen avoin, mutta aika näyttää miten käy. Odottamaan en jää, maailma huutaa mun nimeä.

Elämä jatkuu, tavalla tai toisella. Pyritään hoitamaan asiat niin, ettei lasten tarvitsisi enempää kärsiä.