Ja sitten yhtäkkiä kuin salamaniskusta alko tapahtua. Kuului ihan jumalattoman suuri pamaus ( oli tallille asti kuulunut vaikka siitä ehkä oli sinne reilu 5km) Joku luultavasti ampui kiväärillä jotain elukkaa. No sitähän ne meidän pikku pallerot säikähtivät ja lähtivät kiitolaukkaa kohti tallia. Ohjaaja sit tippui. Elikkä Ekku (ohjaajan ratsastama vuonis) oli siis irti ja johti joukkoa. Laumahevosiahan nuo todellakin ovat. Maasto vielä kaiken lisäksi oli mäkistä, joten päästettiin sitte ihan vitun lujaa kiitolaukkaa sellasia sairaan jyrkkiä ja pitkiä mäkiä alas. Sillon vähän pelotti, että ollaankohan pian nurin. Ja vielä kun meillä EI OLLUT SUITSIA! Tai no mulla ja Flintillä oli kuolaimettomat, ja muilla oli sitte sellaset riimuviritelmät.
Sit noin kolmen kilsan päästä saatiin Ekku pysähtymään ja Flintti. Sit Heidi, Jesu ja Laura lähti viemään käsihevosena Ekkua takasin tallille. Niin mä ja Jaana mentiin ettimään sitä meidän ohjaajaa. Sille vissiin tuli aivotärähdys tai jotain. Oli kyllä aika paniikissa. Mua lähinnä nauratti koko vaellus, oli kyllä hauska. Vähän vaan dramatiikkaa. ;)