IRC-Galleria

kiitti bileist :DSunnuntai 08.02.2009 18:16

juu tälläne viikoloppu täl kertaa...

naistenlogiikkaMaanantai 02.02.2009 00:20

Pimeet raivokohtaukset ja sekopäiset yhtäkkiä syntyvät ajatukset. Ajatelkaa tai jättäkää omaan arvoon.. niit tulee aina välil

viikoloppu<3Maanantai 26.01.2009 17:15

Kiitti krista perjantaist ja lauantai aamun letuist ::D<3 lauantain oli kyl kivaa! kiitti Ina ja oli kiva tutustuu Hannaan Nasuun ja Asriniin :)<3 hauska kävely matka Inalle<3

[Ei aihetta]Sunnuntai 04.01.2009 19:19

Jää vaatteet eteiseen
korvarengas puuttuu
kaulassa merkki "syyllinen"
Käsivartta koristaa
arvet toisten öiden

Happy new year!!<3Keskiviikko 31.12.2008 19:14

Hyvää joulua kaikille!<3Keskiviikko 24.12.2008 19:50

33 tuntiiTiistai 23.12.2008 04:09

eikä ees tunnu kauheen pahalt

i will miss u<3Maanantai 22.12.2008 02:13

Noni viimenen tupakkani syttyi 17.20. Tämän jälkeen en ole koskenut tupakkatuotteisiin mutta himoinnut niitä suuresti mielessän. Sekoan. Se on loppu nyt! Ehk uutenvuoten vois vähä maistelle mut ei selvinpäin paiitsi koeviikon lähettyvillä koska se on stressaavaa aikaa (: Ja mul o tylsää koska oon faijalla...

[Ei aihetta]Lauantai 29.11.2008 02:15

kissing u goodbye</3

<3Sunnuntai 23.11.2008 14:07

(Lue tämä kertomus kokonaa. Tärkein on kuitenkin viimeinen lause.)


Olipa kerran pahantuulinen pikkupoika. Hänen isänsä antoi hänelle pussillisen nauloja ja sanoi, että joka kerran kun hän menetti malttinsa, hänen tuli vasaroida yksi naula aidan takaosaan.
Ensimmäisen päivän naulasaalis oli 37 naulaa. Muutamien viikkojen aikana poika oppi hillitsemään kiukkuaan ja päivittäin naulojen lukumäärä yhä pieneni. Hän huomasi, että oli helpompaa hillitä itsensä kuin takoa nauloja aitaan.
Vihdoin koitti päivä, jolloin hän ei kertaakaan menettänyt malttiaan. Hän kertoi siitä isälleen ja tämä ehdotti, että poika vetäisi aidasta pois yhden naulanjokaisena sellaisen päivänä, jolloin hän ei kiivastunut.

Päivät kuluivat ja lopulta nuorukainen voi vihdoin kertoa isälleen, että hän oli poistanut kaikki naulat. Isä johdatti pojan kädestä pitäen aidan luo. Hän sanoi: 'Olet tehnyt hienoa työtä poikani, mutta katsopas aidassa olevia reikiä. Aitaa ei koskaan enää saada entiselleen. Vihapäissäsi sanotut sanasi jättävät juuri tämänlaisia arpia. Voit iskeä veitsen toiseen ihmiseen ja vetää sen ulos. On ihan samantekevää, kuinka monta kertaa pyytelet anteeksi - haava on yhä olemassa. Sanoilla aiheutettu haava on aivan yhtä paha kuin ruumiillinenkin'.
Ystävät ovat tosi harvinaisia jalokiviä. He saavat sinut hymyilemään ja rohkaisevat sinua onnistumaan. He kuuntelevat meitä, he lausuvat meille kiitoksen sanat ja haluavat aina avata sydämensä meille.

Osoita ystävillesi, kuinka paljon heistä välität, ja lisää tämä päiväkirjaasi.
Suo minulle anteeksi, jos joskus jätin sydämeesi naulan reiän..<3