IRC-Galleria

En tunne ihosi tuoksua ollenkaan,
Kuka minua koskettaa?

Sinä olet sellainen,
ole siinä lähellä, ota mua kädestä,
sinä ymmärrät minua.

On kuivin heinäkuu vuoden -55 jälkeen.

Kun uinnin jälkeen tulee kova nälkä,
me päätämme mennä taksilla hotelliin,
ja Hiltonissa väki paheksuu
et noi on pelti kiinni.
Höh. Otan pekonii.

Monta uutta kesäkaverii,
tällaista on ehkä olla nuori:
kerrankin unohtaa kaikki se vakava,
mitä on huomenna ja vittu ikinä.

Nytkö mä olen tää joka ei tunne ees häpeää
Se joka selviää sitten kun viimeinkin heräät

Katso vielä, sä et tunne yhtään mua
En ollut siinä, en ees ajatellut sua
Sanomatta itsestään sen täytyy kohta paljastua
Mä en kerro totta kellekkään, et vieläkään tiedä
Mulla on toinen

Jos tahallaan teen kaiken huonommaksi
Ehkä tahtoisit itse irti nopeasti
Etkö sä näe yhtään miten arvoton olenkaan
Kuka hullu nyt kyljessänsä kyytä hoivaa

vie, vie mua vie
näytä ne askeleet, jotka jalatkin irti maasta saa
nyt vie, vie mua vie
en hetkeäkään enää tahdo menettää
kokematta jättää sinun vierelläs

Kehrääjä, kehrääjä kehrää sä vaan,
Ootella, aatella häntä, häntä vaan.

Älä häkelly.
Tartu käteeni.
Vielä en mä
pelkään.

Jos nyt edes kerran
pyrittäisiin siihen
mitä on onnellisuus.
Ei katsottais taakse
kun edestämme löytyy
mahdollisuus.

Mun sydämeni melankolia
on suurempi kuin Eurooppa
pitempi on valovuotta
ja raskaampi kuin jäänmurtaja

Linja-autojen ja rakkauden perässä voi juosta tai odottaa seuraavaa
Liikennevaloissa ihmisten ajatukset vaeltavat paikkaan mieluisaan

Seitsemän sekuntia aikaa katua sun tekoja
Kauheimmat jutut sä voit jättää kertomatta
Mitä jos meteoriitti tippuu päähäsi ennen kuin
Ehdit sanoa ne kaikkein tärkeimmät sanat?

Kukaan ei oo ollut mulle koskaan tärkeä
Mulla ei oo ollut voimaa olla lähellä