IRC-Galleria

tää alkaa käyä hermoille...naapurin kaa taas aamul riitää ku panu sitte päätti tepastella niitte puolelle...no kerranki sain sanottuu mitä aattelen ihan kokonaisuudessaan...kämppää en myy mutta niitäkään en jaksa..hullu mikä hullu...juoppo mikä juoppo...äääärrrggghhh...ampukaa jos voitte...siis mut ni pääsen helpommalla..

vieläki töissä alotin aamulla ja rupemaa ois viel 4.5 h....no saapahan rahaa pikkasen enempi..=)

Kunpa löytäisin oikeat sanat,
joilla poistaa olot pahat.
Kunpa voisin ajatuksillani haavat parantaa
ja lähettää voimaa, huomiseen kantaa.
Kunpa voisin tuuleen puhaltaa
ja näin surua poistaa, rutistaa.

Voin vain toivoa, rukoilla parempaa,
että jaksat vielä pääsi nostaa ja kurkata tulevaan.
Siellä odottaa jotakin kauniimpaa
ja ystäväiseni, kyyneleet kuivahtaa.
Vielä päivät paistaa onneaan
ja pyyntö hartain toteutua saa.

Sylini täynnä odotusta
Sydämeni kaipuuta huutaa
Sinua vain odotan
Päivät kuin unta,
Yöt kylmät kuin jää
Vain sinä voit sieluni jään sulattaa.

Lumet sataa, sulaa
Ei sua missään näy
Takaa tähtienkö majasi on?
Ehkä tuulessa jonka kertovan luulen
”Joskus vielä tapaamme,
Kerran saat minut sylissäni kantaa,
kyyneleesi kuivaan,
auringoksi sateen teen”

Kerran tiemme kohtaa
Sen sydämeni mulle kertoo.
Kun aika on,
me toisemme saamme.
Sinä tuot onnen
Me annamme rakkauden.
Tule, tule pian
Sitä toivon vain.
Rakas Lapseni.

Poika kysyi äidiltään: "Miksi itket?"
"Koska olen nainen", äiti vastasi.
"Nyt en ymmärrä", sanoi poika.
Ja äiti vastasi: "Etkä tule koskaan ymmärtämäänkään, poikaseni"

Silloin poika kysyi isältään: "Miksi äiti itkee?"
"Kaikki naiset itkevät ilman syytä", vastasi isä siihen.

Kun pojasta kasvoi aikuinen, kääntyi hän Jumalan puoleen kysyen:
"Herra, miksi kaikki naiset itkevät niin helposti?"
Ja Jumala vastasi:
"Kun loin naisen, päätin, että hänestä on tultava jotain aivan erityistä.
Annoin hänelle vahvat käsivarret, jotka pystyvät kantamaan koko maailman taakkaa... mutta jotka samalla ovat hellät ja pehmeät lohduttavaa halausta varten.
Annoin hänelle rohkeuden jatkaa eteenpäin silloinkin, kun koko maailma on hyljännyt, ja samalla voiman huolehtia rakkaistaan väsymyksen ja sairauden keskelläkin.
Annoin hänelle kyvyn rakastaa lapsiaan ehdottomasti, myös silloin kun nämä loukkaavat hänen sisintään.
Annoin hänelle voiman kestää kumppaninsa virheitä, ja pysyä niistä huolimatta tämän rinnalla.
Mutta ennen kaikkea annoin hänelle kyyneleet, joita vuodattaa aina kun hän tuntee siihen tarvetta.
Sillä katso, lapseni, naisen kauneus ei johdu hänen vaatteistaan, ei hänen kasvoistaan tai kampauksestaan. Naisen kauneus on peräisin hänen silmistään. Silmät ovat portti hänen sydämeensä, paikkaan, jossa hänen rakkautensa asuu. Hänen sydämeensä voi nähdä kyyneleiden kautta.

Lähetä tämä viesti kaikille 'kauniille' naisille. Kerro heille, että jokainen heistä on kaunis."

Rakas Taivaan Isä.
Miksi äiti itkee?
Miksi isällä on niin raskaat askeleet?
Minäkö heille olen surun tuottanut,
kun vain katselen täältä kaukaa enkä tule,
vaikka he odottavat niin kovasti,
että raskain sydämin käyvät iltaisin nukkumaan.
Voitko,Taivaan Isä,
äitiä lohduttaa,
pyyhkiä kyyneleet hiljaa pois?
Voitko isän olkaa taputtaa,
ettei niin kumarassa ois?
Kerro heille,Taivaan Isä,
etten ihan vielä ole valmis syntymään maailmaan.



Kerro, että jotkut lapset taivaassa
niin rakkaita Luojalleen on,
ettei heitä malttaisi millään antaa pois.
Huomaisipa äiti, kun hänen luokseen
lennän perhosena ikkunaan.
Tietäisipä isä, miten tuulen mukana
hänen poskeaan silittää saan.
Vielä joskus saan siemenenä äidin vatsassa kasvaa ja
isän vahvat käsivarret ympärilläni tuntea.
Ja kun vihdoin kohtaamme,
löytää tarkoituksensa pettymys jokainen.
Ne on kestettävä, jotta juuri minä syntyisin.
Niin ikävä on kaukana täällä äitiä ja isää.
Koska saan mennä, Taivaan Isä,
joko pian pääsen omaan kotii

nyt o kupu täys kulta teki jänispataa...kermakastikkeessa....nam...kunnon kaloripommi mutta niin hyvää että kieli oli taas perseessä..kiitos rakas...*halaa ja suukottaa*

meillä sitte taas rahaa palo ku hani kävi nadan päälle taas vaihteex...ei muuta ku lekuriin...onni sinäänsä että vaikka vammat oli suht pahat ni ei silti hengenvaaralliset....nadata ois pitäny tikata suun sisällä oleva iso haava mutta ku oli niin repaleinen ni sitä ei kunnolla ois saanu tikatux...ja muutama siisti hampaan reikä leukapieles ja silmä luomes sisäpuolella ni oli semmosii mille ei muuta voi ku putsata ja lääkitä...tää ei oo kivaa...mutta minkä teet...nyt natu tossa sängyl köllöttää ja nauttii olostaan huomion keskipisteenä....toivottavasti paranee pian ja ilman tulehdusia...että näin meillä mites teillä*nauraa*

taas allergia reaktio...syötii pastaa ja siin oli soijajauhoo(eli soijapavuista valmistettua)en tienny moista siin olevan ku katoin vaa ettei hernettä saati pähkinää...tod kivaa taas ...nyt sit oottellaa et tarviiko lekurii täst lähtee viel ottaa hoitoo...ei oikee nappais oksensin kaikki eka ulos ja lääkettä naamaa toivotaan et menis taas tällä ohi jos ei ni kiva kiva...tulee pitkä yö ja huomen duunii...perkele et vituttaa nää kaikki vitun allergian paskat...

taas kotona tultii eile illalla ja mieli halajaa takas mettään(mantsiin)...oli taas niin mukavaa ja saalistaki tuli...perkele ku ois ollu järki päässä siellä ni ois tullu pari villisikaaki matkaan...mutku mamma meni sen verta paniikkii ku moisiin törmäs että ei muuta ajatellu ku koira kainaloo ja pyssy olalle ja karkuun niin nopee ku jaloista pääs...no ...hyvä se nyt o itkee ku paskat o jo housussa...no kai semmonen tilaisuus viel tän elämän aikana tulee...toivottavasti...anaki sai vasta myöhemmi tietää että ois saanu moiset tappaa ku vastaa tulee...sitäki harmittaa iha pirusti...mut minkäs teet...nyt sitte vaa talvella jänis mettälle ja ens syksynä taas pääsee reissuun sit ollaanki 4 viikkoo...ihanaa...