paluu innsbruckista venetsiaan oli kuin olisi palannut kotiin. muutama turisti haahusi ympäriinsä ferrovian (rautatieaseman) lähettyvillä, sää oli leuto ja venetsia muuten hiljainen. kanaali oli valaistu kauniisti ja vaporettopysäkille kuului laineiden kevyttä liplatusta. voi miten sitä voikaan olla onnellinen aivan pienistä asioista!!
kotona kytkin uudet kahdeksan euron pikkukaiuttimet läppäriin kiinni, ja kuuntelin jamie cullumia. enkä kuunnellut pitkään, soundi oli sen verran kammottava. niinpä nyt vapaapäivänä marssin heti läheiseen ostoskeskukseen, roudasin sieltä logitechin 24 euron aktiivikaiuttimet supparilla, ja nyt pääsee cullumitkin aivan uudelle tasolle. ;)
väsyttää ja kurkku on vähän kipeä. ricardo lähti roomaan ja on jokseenki orpo olo... kamala symbioottinen suhde meillä. ;) odotan erneä kylään, enää reilu viikko!! se tuntuu uskomattomalta. oon ollu täällä jo kuukauden, ja toisaalta aika on menny tosi nopeasti, toisaalta tuntuu kuin helsingistä olisi ikuisuus. mitä oon oppinut tän kuukauden aikana? oletettavasti enemmän asioita lyhyemmässä ajassa kuin ikinä ennen. ja toivottavasti siinä sivussa solminut edes muutaman kestävän ystävyyssuhteen... :)