IRC-Galleria

hei päiväkirja.

vitsi.
olin tiistaina selvä juttu.
olin lapsenvahtina tunnollisesti enkä humalassa kuten muut.
tämä on jo saavutus.
kamalat painajaiset jatkuu.tahtoisin saada ne loppumaan.
oon ihan hurahtanut muuten.
oletteko te koskaan olleet hurahtaneita, ette muuten varmaan oo, lyön vaikka vetoa.
mutta mä olen. se on ihan kivaa.
ja mulla on salarakas, hyvin salainen, sekään ei tiedä olevansa salarakas.
pannari ja huffari tietää.
ja arvatkaa ku ajattelin että kerran lauantai ja tiistai meni niin hyvin selvinpäin, voisin olla koko viikonlopun selvä juttu.
mutta huffa sano että ei kun on tyttöjen juttu, pakko olla humalas.
mutta se oli ihan kiva juttu. sitte aattelin että no hei milla, voit olla launtaina selvä.
mutta emmä ookkaa. pitää kuulemma humaltuu sillonki.
mutta ei sekään haittaa.
sitte aattelin että no hei milla, mitä sä stressaat, onhan viel sunnuntai aikaa olla selvä.
se on siis mun selväpäivä.
no, ei mulla muuta.

ps. jotku ihmiset on niinko epiksii, vois vaik vastaa siihen juttuun mikä on sitä varten keksitty.
pps. jos joku älypää ei tajunnu ni se juttu on puhelin kännykkä.

hyvin päiväkirja.

kummalliset talvifiilikset jatkuu.
mulla on ihan kamala ikävä.
ja tiedän että se on väärin.
kunpa tästä tunteesta pääsisi jo yli.
lauantaina mennään juhlimaan petran syndei.
silloin mun ei tarvitse ajatella mitään.
ehkä se on se päivä joka muuttaa elämäni.
tai ehkä se on joku muu päivä.
mutta mulla on tunne että se tulee vielä.
ehkä tammikuussa.
mutta viimeistään kesällä kun lähden pois.


ONNEA PEETER AIKUINEN!
olen ylpeä sinusta.

rakas päiväkirja.

hihhaa ensilumi laskeutui maahan eilen.
niinkuin siis kunnolla.
ja heti mun kumi meni rikki.
siis auton kumi.
renkaasta siis.
se näytti ihan siltä kuin joku olisi sen raadellut suurilla torahampaillaan.
nyt odottelen että mun lumihämähäkki tulisi takaisin.
siitä on jo kauan aikaa kun ollaan nähty.

tänään on vieläkin enempi lunta.
ja mulla on kummallinen olo.
ehkä se johtuu tosta mun teestä.
tai sitten jostain muusta.

mutta pikkuhiljaa alkaa helpottaa.

rakas päiväkirja.

en tiennyt että ihmisellä voi olla näinkin perkeleen hyvä fiilis.

rakas päiväkirja.

pääni on ihan sekaisin ja hullu.
en tiedä mitä ajatella.

hyvä päiväkirja.

hitto että maailma osaa olla välillä epäreilu.
ja postitoimisto tohelo.
ei minun rakkauspakkausta näy vieläkään vaikka sitä toivoin jo kauan sitten.
soitin postiin , kysyin "missä on minun rakkauspakkaukseni?" ja ne typerykset sanoivat että ovat hävittäny minun rakkauspakkauksen.
jonkun typerän kirjeen tajuan vielä, mutta rakkaus on yksi ihmisen tärkeimmistä asioista.
ja ne hullut menivät ja hävittivät minun pakkauksen.
toivoisin että se kohta löytyy.

ps. meidän äitin sängyllä istuu koira. sen nimi on elli.
toivotaan ettei äiti huomaa, muuten se raivostuisi.

pps. äiti oli kampaajalla tänään. se haukkui ne pystyyn. ne leikkasi sille potan päähän. nyt se on kuin mummo.

(sama päivä ei tarvitse otsikkoa)

jos joku vielä minusta tykkää nostaa käden ylös NYT!
(ja sitten voi kertoa jos nostit käden ylös)

rakas päiväkirja.

koulun vika vuosi on ihan yliarvostettua.
tämä on ihan perästä.ei jaksaisi enää istua täällä.
olen miettiny että voisiko musta tulla työtön.
voisin vaan mennä sossulle koputtelee.
tai jos jäisin varhaiseläkkeelle.
kohta oma prumprum.
sitten eioo enää mitään ongelmaa.
ensi maanantaina on taas koulukuvat.
ne on ne viimeiset.
pakko näyttää todella ihanalta.en sen jälkeen saa hianoja kuvia.
ehkä meikkaan silloin.taisiis meikkaan aina.
mutta silloin ehkä enemmän ja hianommin.

kaikki tuntuu vieläkin jotenkin niin kamalan vaikealta.
en tiedä mitä tehdä.

onneksi batman on ike.

rakas päiväkirja.

miten kaikki voikin muuttua niin vaikeaksi niin nopeasti?
tahtoisin vain kerrankin onnistua.

holla holla sekooko polla rakas päiväkirja.

mun ihanan kaunis loma on ihan juuri loppusuoralla ja se huipentuu piippufestareilla.
olen jälleen ihan yksin poikaporukassa,saa nähdä mitä siitä taas tulee.
muutun ehkä pojaksi,niin luulen.
olin kaiffarissa.ja se siitä.
meidän talosta tuli sininen.
ne kurjat maalasi sen ja nyt en enää tunnista omaa kotiani.
aika hurjaa,täytyy sulatella tätä jonkin aikaa.
höpö raukka on pipinä kotona.
pitkän ja uuvuttavan taistelun jälkeen se luovutti ja antoi ilkeiden bakterien vallata sen kehon.
vai onko se kahella eellä?
nomutta kuumehan siis sille nousi ja korkea sellainen,sitten se vaan rakastaa jotain peittoa koko ajan ja minä kannan sille teetä ja kokista.
sitten se on ihan täynnä lihaa.
siis limaa.lihaa me ollaan jokainen täynnä.
se räkii sitä roskikseen, ja arvatkaa kuka ei ainakaan tyhjennä sitä.
siellä roskiksessa ei nimittäin ole pussia.joten lima opn varmaa tarttunu reunoihin kii.
en ala.toivon että höpö kohta paranee.
en jaksa enää palvella sitä vaikka siitä tykkäänki.
maailma on kaunis.