IRC-Galleria

Kirkossa veisuu joululauluja! Mummojen ilmeet näkemisen arvoisia ;D

Siis Amerikassahan tää olis kauhea tapaus. Mulle ois hommattu joku annis bilepaikaksi, Disco Ensemble soittaa ja Vivianne Westwoodin puku (vähintään) ja sillä presiis. Kauheet pippalot, jonne kaikki haluisi ja sitten räkättäisin ilkeesti niille joita ei kutsukortilla siunattaisi… Ehkä on oikeastaan ihan onni että heräsin silmät ristissä, avasin epäilyttävän paketin (sisälsi vaaleanpunaisen pyyheen, thanksA vaan porukoille), raahauduin kokeeseen ja illalla luin toiseen samanmoiseen. Olihan tämmönen kauheasti konkreettisempaa ja elämänmakuisempaa! Jotain mitä sitten vanhana muistella, kun keinutuoli ruostuu alta ja äijä on jo aikaa sitten kuollu ja kuopattu.
Kauhean ankean kuvanhan tää maalasi, mutta iso kuristava halaus mun frendeille, jotka tavoillansa piristi muuten kovin hääviä päivää! Ja huomenna se partyanimal toiminta vasta alkaakin ;D
Kyl tää sillä tavalla herätti, että voi hyvä tsiis, kahden vuoden päästä ollaan jo vanhuuden porteilla! Mä ihan yhteisesti nyt vetoon että nauretaan liian lujaa liian väärissä paikoissa, pelotellaan mummoja sekä ala-astelaisia, huudatetaan musiikkia sellaisilla volyymeillä että sänky hyppii ja lauletaan singstaria aamu seitsemään, kun me vielä niin voidaan tehdä. Ollaan fiksumpia mitä luullaan, mistä sitä riemua muuten repisi!
Ja vielä. Musta ehkä hienointa tässä maailmassa olisi se, että joku löytäisi sellaisen biisin, joka olisi kuin just mulle tehty. Siispä niin uskomaton rutistus Tiinalle, ettei se nälkäkurki siitä hengissä selviäisi. PMMP – Mummola, kuunnelkaa ja ottakaa opiksenne siitä miten ystävyyssuhteet toimii!

Jätkä palaa todellisuuteen, Taste of Ink ensimmäinen 16 weenä kuulemani tsipale, siitä on hyvä jatkaa!