IRC-Galleria

Alla olevan kirjoitus on julkaistu Kalevan yleisönosastolla lyhyempänä tänään pe 27.11

Olen viime vuosina seurannut huolestuneena yleistä talouskehitystä. Varoitin kirjoituksissani jo vuonna 2007 nykyisen laman vakavuudesta, nojaten erinäisten taloustutkimuslaitosten kuten LEAP:n laskelmiin. LEAP:han mm. ennusti nykyisen talouskriisin tulon jo 2006, mutta silloin heitä ei uskottu. Viime aikoina olen ollut erityisen huolissani uudesta kaupungin budjetin tasapainottamisohjelmasta, sillä se perustuu vääriin laskelmiin ja on tuhoamassa kaupunkimme talouden ja tulevaisuuden.

Oulun talouden tasapainottamisohjelma on laadittu pääasiassa valtiovarainministeriön, ETLA:n ja viime kädessä OECD:n laatimien yleisten talousennusteiden varassa. Ikäväkseni koen velvollisuudekseni varoittaa, että ne ovat väärässä, ja siksi myös tasapainottamisohjelma lepää tyhjän päällä. Nämä samat tahot nykyinen lama yllätti housut kintuissa, ja niiden nykyiset laskelmat eivät perustu muuttuneen talousjärjestelmän todellisuuteen.

Nyt näkyvä pieni talouden elpyminen ei johdu reaalitalouden oikeasta noususta, vaan on puhtaasti velkavetoisen elvytyksen vaikutusta, kuin öljyä laineille keskellä pahenevaa myrskyä. Nykyinen lama tulee vielä syvenemään ja jatkuu Euroopan ydinalueillakin aina vuoteen 2012. Mikäli Suomella siinä vaiheessa on vielä suurlaman jäljiltä vientiteollisuutta jäljellä, vientivetoista reaalitalouden nousua nähdään meillä aikaisintaan vasta 2013 jälkeen.

Kun valtionvarainministeri Katainen vielä viime vuonna rauhoitteli kuluttajia kommentoimalla että ”taantuma ei koske Suomea”, olisi nyt enemmän kuin syytä sanoa ettei valtionvarainministeriön ja ETLA:n laskelmat käsillä käsillä olevasta talouden toipumisesta ja noususta pidä paikkaansa, eivätkä ainakaan koske Suomea.

Edellä mainitsemani LEAP:n tutkijoiden uusin raportti toteaa maailman taloudesta nimittäin seuraavaa: ”Vuonna 2010, [...] suuri joukko valtioita joutuu pakosta valitsemaan kolmen brutaalin vaihtoehdon väliltä: Inflaatio, korkea verotus tai velkojen deflatointi. Kasvava joukko maita (Mm. USA, Britannia, Euroalue, Japani ja Kiina) on käyttänyt kaikki budjetti- ja rahapoliittiset ammuksensa talouskriisissä 2008/2009, eikä niille jää enää muita vaihtoehtoja. Joka tapauksessa johtuen ideologisesta reagoinnista tai pyrkimyksestä välttää kaikin keinoin joutumasta tekemään näitä kipeitä valintoja, ne yrittävät aloittaa uusia elvytysohjelmia, vaikka on selvää että viime kuukausina talouden tukemiseksi tehdyillä valtavilla julkisilla ponnistuksilla ei ole vaikutusta yksityiseen sektoriin.”

LEAP:n mukaan lähes kolmannes länsimaista on tällä hetkellä taloudellisesti ”eläviä kuolleita” eli niiden taloudelliset instituutiot ja yritykset näyttävät elonmerkkejä vain sen takia, että keskuspankit ovat pitäneet niitä letkuruokinnassa syöttämällä niille lisää velaksi luotua valuuttaa. Taloutta koitetaan parantaa vanhanaikaisilla lääkkeillä, jotka ovat todistetusti tehottomia. Länsimailla ja erityisesti USA:lla on edessään raju yleinen köyhtyminen, joka johtuu niiden johtajien kyvyttömyydestä kohdata kriisinjälkeisen maailman uusia realiteetteja.

Koko muun Suomen tavoin Oulussakin ollaan ampumassa itseä jalkaan kieltäytymällä sekä oikeasti tarvittavista veronkorotuksista että leikkauksista, samalla panostaen velkavetoiseen elvytykseen siinä toivossa että nousukausi on taas aivan edessä, ja sen turvin voitaisiin maksaa takaisin nykyinen velanotto säilyttäen nykyisentasoiset julkiset palvelut. Tosiasiassa suunnitelma tulee johtamaan tilanteeseen, jossa joudutaan sekä karsimaan raskaasti palveluja että nostamaan reippaasti veroprosenttia.

Velat joudutaan maksamaan, ja mitä isompi velka, sen isommat velanhoitokulut. Olen koittanut varoittaa, että nykyisen velkavetoisen ohjelman hyväksyminen johtaa laman pitkittyessä lähivuosina kunnallisveron nostoon vähintään parinkymmenen vuoden ajaksi nyt päätettyä tasoa jopa 3-4% korkeammalle, samaan aikaan kun kaupunki joutuu karsimaan rajusti kaikista menoistaan, ja keskittymään vain lakisääteisiin peruspalveluihin. Samalla tällä nykysuunnitelmalla pakosta edessä olevalla pysyväisluonteisella yleisellä veronkorotuksella ollaan tuhoamassa myös oululaisten yritysten ja Oulun kaupungin mahdollisuus hyötyä ensi vuosikymmenen puoliväliä kohti alkavasta nousukaudesta.

Nykyisen palvelutason turvaamiseksi ne pitäisi mielestäni rahoittaa rehellisesti suoraan veroäyriä nostamalla, sen sijaan että syömme lastemme leivän, tuhoamme hyvinvointipalvelumme, ja likvidoimme Oululta tulevaisuuden. Tätä tarkoitin taannoisella Kalevan julkaisemalla kommentillani veronkorotusvalmiudestani. Yleinen kulutuskysyntä tulee laman pitkittyessä romahtamaan joka tapauksessa, joten kuntaveron nostosta tinkiminen sen varjolla ei juuri auta. Pitäisi ajatella pidemmälle oululaisten yritysten ja ihmisten etua, kuin vain parin vuoden tähtäimellä ja tuleviin vaaleihin asti.

Veli-Pekka Kortelainen, kaupunginvaravaltuutettu, PS

Hommaa piisasi. Valtavan suuret kiitokset kaikille minua tukeneille ja äänestäneille. Saaliina 173 ääntä, loistava saavutus vaikka itse sanonkin. Varavaltuutetun paikkaan olisi tarvinnut vielä 35 ääntä lisää, eipä jäänyt kauas. Mutta tästä on hyvä jatkaa! o/

Viimeinen rutistus vielä, sitten illalla vaalivalvojaisiin. Muistakaahan käydä tänään äänestämässä.

Kiitokset vielä kaikille tukijoille :)

Huomenna pitäisi vissiin sitten jännittää. Ja kyllähän se vähän jännittää.

Vaihtoehdot ovat että joko pääsee valtuustoon tai sitten ei.

Onnea kaikille ehdokkaille huomiseen!

Ja muille vielä kerran: Käykää äänestämässä vaikka se syysmyrsky nyt tulisikin!

Uusin YLE:n gallup lupailee Perussuomalaisille 5,2%:n valtakunnallista kannatusta näissä kuntavaaleissa. Sanomalehti Kalevan paikallinen kuntavaaligallup viime viikolta taas lupaili Perussuomalaisille Oulussa kahta valtuustopaikkaa. Oululaiset antavat vaaleissa noin 50 000 ääntä, ja kaupunginvaltuuston jäsenmäärä nousee Ylikiimingin kuntaliitoksen jälkeen 67 valtuutettuun. Tämä tarkoittaa sitä, että yhtä paikkaa kohti pitää saada noin 750 ääntä ja 1,5%:n kannatus. Kalevan gallup ennustaa meille siis vähintään 1500 ääntä ja vähän yli 3%:n kannatusta.

Oulun seudun perussuomalaisten piirissä viime kesänä tekemiemme omien laskelmiemme mukaan yleinen kannatus Oulun seudulla olisi jossain 4-5%:n kieppeillä, ja viitasi siihen, että tulisimme saamaan vähintään kolme paikkaa valtuustoon. Virallinen tavoitteemme on 4-5 valtuutettua ja 6-8%:n kannatus. Kova tavoite. Kolme valtuutettua irtoaa noin 2300 äänellä, ja viiteen pitäisi saada jo 3800 ääntä. Saapa nähdä, miten sunnuntaina käy.

Jos oletamme, että tulemme saamaan tuon arvioimamme vähintään kolme paikkaa, niin ketkä sitten tulisivat menemään läpi? Se onkin kinkkinen kysymys, sillä listalla on 20 ehdokasta, joista mielestäni 8:lla tai 9:llä on mahdollisuus päästä yli 200 äänen rajan. Ehdokkaista neljällä on mielestäni mahdollisuus saada yli 400 ääntä. Tämä on ihan näin oman karkean arvioni mukaan.

Se on kuitenkin todennäköistä, että joukossa on vähintään yksi nainen, vähintään yksi nuori, ja luultavasti yksi Ylikiiminkiläinen, mikäli ylikiiminkiläiset perussuomalaisten äänestäjät keskittävät äänensä jollekulle ylikiiminkiläisistä ehdokkaistamme. Mikäli saisimme valtuustoon jopa 5 valtuutettua, mahdollisuuksien skaala nousee siten, että joukossa olisi todennäköisesti vähintään kaksi nuorta ja kaksi naista.

Nyt siis kaikki äänestämään joukolla uurnille, syysmyrskystä välittämättä!

Ja Perussuomalaisten Oulun piirin vaalivalvojaiset järjestetään sunnuntaina
26.10. Opteamin tiloissa, Puistokatu 34, alkaen klo 20.00. Teretulemast!

---

---

PS. Kallioparkista kyselijöille tiedoksi, että tapaamani kaivosalalla työskennelleen henkilön mukaan suunnitelmien mukaisen kallioparkin louhiminen maksaisi vähintään 60 miljoonaa euroa (mikä ei ole ihme, ottaen huomioon, että Kotkan paljon Oulun suunniteltua pienempi kallioparkki maksoi sekin yli 40 miljoonaa). Lisäksi tulee kustannusten nousu inflaation ja kilpailun takia. Suomessa on vain vähän louhintafirmoja, ja samaan aikaan ollaan avaamassa uusia kaivoksia, joten kaikkineen kustannukset voivat nousta jopa lähemmäs 90 miljoonaa euroa. Tähän mennessä projektiin on saatu kasaan vasta 33 miljoonaa. Epäilemme, että puuttuva rahamäärä tullaan keräämään veronmaksajien pussista.

Ongelmia tuo lisäksi se, että rannan puolella keskustaan kallioparkkia ei louhita kallioon, vaan vastassa on soraa ja savea, jonka läpi merivesi vyöryy läpi, joten tarvitaan voimakkaat ja sähkösyöpöt pumput, että kallioparkki pysyisi kuivana. Muussa tapauksessa Oulu saa maailman kalleimman maanalaisen autojen uimahallin. Lisäksi keskustan alla suoritettavat räjäytystyöt saisivat aikaan melkoista vahinkoa. Nimittäin toisin kuin Helsingissä, Oulussa keskustan rakennusten alla ei ole kiinteä kallio, vaan 8-10 metriä savea, jonka alla vasta alkaa kallio. Keskustan rakennuskannan perustukset on aikoinaan laskettu savimaahan puupaalujen varaan, eikä siis kalliolle. Räjäytystyöt saisivat kallion päällä olevan savimaan liikkumaan, mikä vaurioittaisi vakasvasti aikoinaan paaluille savimaahan perustettujen rakennusten rakenteita ja perustuksia, ja toisi jopa kymmenien miljoonien lisäkustannukset. Näin kävi mm. Arinan hotellirakennuksen rakentamisen yhteydessä, jolloin Arinan tontin paaluttaminen sai vieressä kadun toisella puolella olevan Sampo pankin rakennuksen perustukset liikkumaan ja seinän murtumaan. Ja tähän riitti pelkkä kaivaminen ja paaluttaminen. Kaupunki on alustavasti aikonut vastata mahdollisista vaurioista, joten nämäin lisäkustannukset ovat ilmeisesti tulossa veronmaksajien niskaan. Ja kaikki tämä tilanteessa, jossa tuleva lama muutenkin tekee selvää kaupungin ylijäämästä ja ajaa supistuksiin.

Niin kauan kuin kallioparkki-hankkeelle ei ole esitetty uskottavaa yksityistä rahoitusta, jossa on myös varauduttu keskustan rakennuksille tulevien vaurioiden kustantamiseen, Oulun perussuomalaiset vastustavat kallioparkin rakentamista.

MTV3:n toissailtaisen puolueiden puheenjohtajien vaalipaneelista alkanut rikosjupakka jatkuu. Keronen teki eilen MTV3:sta kantelun Julkisen sanan neuvostolle ja rikosilmoituksen törkeästä kunnianloukkauksesta. Eilen valehtelijoiden joukkoon liittyi myös Tampereen Pravda, joka valehteli "MTV3:een nojautuen", että "Perussuomalaisten ehdokkaan blogissa käytetään ulkomaalaisista halventavaa kieltä ja ehdokas pitää natsilippua parvekkeella." . Keronen tekee rikosilmoituksen myös Aamulehdestä.

Keronen vittuillee varsin ansiokkaasti, ja täysin aiheesta, MTV3:lle ja Aamulehdelle. Kyseiset "luotettavat median edustajat" nimittäin iskivät tapauksessa vertaansa vailla olevalla tavalla molemmat kätensä kainaloita myöten paskaan:

http://keronen.blogspot.com/2008/10/aamulehti-jatkaa-mtv3n-aloittamaa.html

---

"Myönnän, että olen käyttänyt ulkomaalaisista halventavaa kieltä. (Nyt kaikki "journalistit" kuulolle! Ottakaa äkkiä tuo edellinen virke, älkääkä missään tapauksessa huomioiko mitään seuraavista!) Nimittäin olen haukkunut Ranskan presidenttiä Nikolas Sarkozyä muun muassa saatananpalvojaksi ja Sithin mustaksi lordiksi. Sarkozy ei ole suomalainen. Aion haukkua Sarkozyä vastaisuudessakin, mikäli EU:sta päin kuuluu tulevaisuudessakin hänen hulluja unelmiaan diktatuurista. Uskoakseni olen myös sanonut ruman sanan tai pari koskien George W. Bushia. Muita ulkomaalaisia en ole haukkunut, eikä minulla ole mitään aikomustakaan haukkua. Tämä johtuu siitä, että ulkomaalaiset ovat samanlaisia ihmisiä kuin me kaikki muutkin ja maahanmuuttopolitiikan ongelmat eivät ole heidän vikansa, vaan Astrid "Sleepy Sleeper" Thorsin, Matti "Hitler" Vanhasen ja muiden vastaavien, jotka pitävät ihmisiä ainoastaan leluina ajaessaan mielipuolista valtapolitiikkaansa."

---

Tästä tapauksesta tullaan vielä kuulemaan. Seuraamme tilannetta. Kaikkein nolointa Aamulehden kannalta on, että he eivät vielä toistaiseksi ole suostuneet oikaisemaan juttua, vaikka heille lyötiin faktat pöytään. Ilmeisesti heillä on varaa mojoviin korvaussummiin ja maineensa menetykseen.


Off TopiC:

Perussuomalaisten kannatus kuntavaaleissa uusimman YLE:n gallupin mukaan on 5,2%.

---

Lisäys 24.10.08 klo 15:10

Aamulehti esitti päivällä osittaisen oikaisun. Sen mukaan "ehdokas Keronen ei pidä natsilippua parvekkeella". Muilta osin Aamulehti ei ole vielä juttua oikonut.

Eilisiltainen MTV3:n vaaliväittely todisti jälleen kerran oikeaksi toissapäiväisen väitteeni RKP:n tappiosta. Näyttää siltä, että myös Kokoomuksen Stubb lähti eilen samalle linjalle kuin Thors, pitäähän sitä tukea toista "bättre folk kamrat":ia taistelussa suomalaisuutta vastaan. Gallupin ennustelevat myös, että SDP ja Keskusta ovat menettämässä ääniä Perussuomalaisille. PS on siis uhka kaikille näille puolueille.

Tästä johtuen Soini joutui kovan hiillostuksen kohteeksi eilisiltaisessa vaalitentissä. Säälittävästi vääristellen keppihevosena käytettiin turkulaisen ehdokkaan, oikeustieteen opiskelija Jiri Kerosen asiayhteydestä irrotettua, sananvapauden ehdottomuutta Suomen perustuslain valossa alleeviivaavaa lausetta. Keronen itse kommentoikin tapausta varsin osuvaan sävyyn blogissaan:

http://keronen.blogspot.com/2008/10/mtv3-on-asiallinen.html

---

"Puolueiden puheenjohtajien vaalitentissä 22. lokakuuta MTV3 "lainasi", eli sopivasti editoi omia tarkoitusperiään varten, kirjoitustani "Natsisymbolit eivät ole Suomessa laittomia, mutta typeryys on moraalisesti laitonta". Kuten kaikki, jotka ovat tekstin lukeneet (varmasti mukaanlukien nämä ammattitaidottomat toimittajanraakileet) tietävät, tekstissä kerrotaan siitä, mikä on laitonta ja mikä ei ole laitonta Suomen lain mukaan. Teksti, kuten melko pitkälti kaikki kirjoittamani, on suorapuheista ja mukana on melko roima annos sysimustaa ja ronskia huumoria, jota MTV3:n toimittajat eivät ymmärrä, sillä he ovat kotoisin tuhkamunien Kryptonilta."

---

Suosittelenkin kaikkia lukemaan Kerosen kirjoituksen kokonaisuudessaan. Erityisesti mietitytti, että mitä kemikaaleja paneelin vetäjäkaksikko oli vetänyt ennen lähetystä, kun pystyi oikeasti naama pokalla esiintymään kuin kaksi typerää kusipäistä politrukkia kansankomisariaatin istunnossa. MTV3 on ainakin jälleen kerran heidän avullaan todistanut häikäilemättömyytensä, ja agendan johon se on sitoutunut, jopa oman journalistisen typeryytensä alleeviivaamisen uhallakin. Media suosii niin läpinäkyvästi suuria puolueita, että luulisi heitä suorastaan hävettävän moinen.

Joka tapauksessa itseäni suututtaa Soinin puolesta eilinen matalamielinen hyökkäys. Soini oli itsekin vähällä menettää malttinsa. Tietäen, miten sanavalmis ja luova mies Timo on, olisi ollut enemmän kuin mielenkiintoista nähdä ja kuulla hänen ampuvan totaalisen täysilaidallisen toimittajien ja vastustajiensa kasvoille.

Kaikki tämä kuitenkin alleviivaa sitä menestystä ja nostetta, jossa puolueemme tällä hetkellä on. Vennamoakin alettiin lyödä vasta kun hänen havaittiin olevan vaara silloisen eliitin turvakseen luomalle poliittiselle konsensukselle.

Kuka sanoikaan, että "kun vihollisesi ovat raivoissaan, olet tehnyt työsi hyvin"? ;)


Viite: Linkki MTV3:n lainaamaan Kerosen kirjoitukseen:
http://keronen.blogspot.com/2008/09/natsisymbolit-eivt-ole-suomessa.html



P.S. Tähän loppuun vielä osuva lainaus nimettömältä kirjoittajalta Kerosen blogin kommenttiosiosta:

RKP:n "perustat ovat rasistiset suomalaisia kohtaan. Puoluetta oli perustamassa Freudenthal, joka tunnetusti piti suomalaisia ali-ihmisinä. Hänet RKP lukee oppi-isäkseen vaikka julkisesti onkin irtisanoutunut rasismista. Samoin jaetaan Freudenthal-mitaleita. Minun pienillä aivoilla tämä olisi vastaava, jos Saksassa olisi kansallissosialistinen puolue, joka pitäisi Hitleriä oppi-isänään ja jakaisi Hitler-mitaleita. He olisivat vain irtisanoutuneet Hitlerin toimista. Joten miksi RKP saa olla rauhassa, mutta Perussuomalaisia vainotaan rasismista naurettavilla perusteettomilla väitteillä? Ja jos joku tuhkamuna alkaa vinkua natsikortista, niin tukehdu pullaan."

Nykypäivä 17.10.2008

Taistelu luokkien oppilasmääristä – turhaa haihattelua vai totisinta totta?

Päätös luokan koosta on tehtävä kouluissa, ei lainsäädännöllä.

Julkisessa keskustelussa on nostettu esiin ajatus perusopetuksen opetusryhmien määrittelemisestä lainsäädännöllä.

On tuotu esille, että suomalaisten opetusryhmien suuri koko olisi esteenä yksilölliselle opetukselle. Tämä väite saattanee pitää paikkansa joidenkin suomalaisten opetuksenjärjestäjien osalta, mutta laajassa mittakaavassa asian voi kyseenalaistaa. Etenkin keskitetty, lainsäädännöllä määritelty opetusryhmien maksimikoko lienee tuulesta temmattu ajatus.

Opetusministeri Sari Sarkomaa on pyytänyt kuntia ja muita opetuksenjärjestäjiä toimittamaan opetusministeriölle tiedot opetusryhmien keskimääräisestä koosta. On perusteltua, että luokkakokojen kehitystä seurataan niin kuntatasolla kuin opetusministeriössäkin. Luokkien oppilasmäärien ja oppimistulosten pitkäjänteisellä seurannalla voidaan seurata oppilasryhmien koon korreloimista oppimistuloksiin. Tästä on olemassa jo useampia kansainvälisiä ja kotimaisia tutkimuksia.

Tutkimukset haastavat mantran

Jaakko Ojalan keväällä 2008 tekemän pro gradu -tutkielman mukaan suomalaisten kansainvälisesti jo ennestään pienten luokkakokojen pienentäminen entisestään ei vaikuta ilmeisesti oppilaan menestymiseen.

Tavanomaisten 20–25 oppilaan 9. luokan ryhmien lukutaidon opetuksen luokkakokojen pienentäminen ei tutkimuksen tulosten valossa vaikuta luokissa opiskelevien oppilaiden oppimistuloksiin merkittävästi, jos muutoksen jälkeen luokkakoko säilyy vaihteluvälillä 15–25 oppilasta per luokka.

Ojalan mukaan normaalissa luokassa opiskelevan yhdeksäsluokkalaisen kannalta ei ole merkitsevää oppimisen kannalta pienennetäänkö luokkakokoa muutamalla oppilaalla vai ei.

Luokkakoon pienentämisellä voi kuitenkin olla yksittäistilanteissa hyvin suurikin merkitys luokan työrauhaan ja siten oppimiseen. Päätös luokkakokojen pienentämisestä onkin tehtävä kouluissa. Niissä on tieto opetustilanteesta. Ojalan tutkielma tukee näkemystä: luokkakoon pienentäminen onkin nähtävä pikemmin tarkkaa suunnittelua vaativana tilanneriippuvaisena täsmätoimena kuin yleisenä ratkaisuna kaikkiin oppimiseen liittyviin ongelmiin.

Ojalan tutkielman tulokset saavat tukea yhdysvaltalaisen The Buckeye Institute For Public Policy Solutionin artikkelista: Class Size: Where Belief Trump Reality (David W. Kirkpatric).

Kirkpatric kertoo Kalifornian osavaltion käyttäneen vuodesta 1997 alkaen 15 miljardia dollaria 1.-4. luokkien luokkakokojen pitämiseen maksimissaan 20 oppilaassa. Tänä aikana oppimistuloksissa ei ole nähty mitään selkeitä parannuksia. Ajatus on ollut hyvä, mutta toteutus on ontunut.

Kunnat ennen valtiota

Erityisesti sosialidemokraattien suunnasta on väläytelty luokkakokojen maksimien määrittelemistä lainsäädännöllä. Tämä näkemys ei saa kannatusta edes opettajien edunvalvojan OAJ:n suunnalta. Suurin kompastuskivi tällaisen keskusjohtoisen sääntelyn tiellä on Suomen rikkonainen kuntakenttä.

Lainsäädännöllä määritellystä ryhmäkokojen maksimeista tulisi monissa talousvaikeuksista kärsivissä kunnissa luokkakokojen minimi. Opettajansa syys-, talvi- ja hiihtolomiksi lomauttava ja opetukseen osoitetut valtionavut muuhun toimintaan käyttävä kunta tuskin näkee valaistusta tällaisen sääntelyn tuloksena.

Esimerkiksi Helsingissä on kuitenkin pidetty tällä vaalikaudella huolta itse opetuksen resurssien riittävyydestä, mutta samalla pyritty luopumaan ylimääräisistä tiloista ja noudattamaan tiukkaa menokuria. Kolmen vuoden aikana kaupungin peruskoulujen oppilasmäärät ovat laskeneet 800–900 oppilaalla vuosittain. Seinistä luopuminen ja tiukka talouskuri ovat mahdollistaneet opetusmäärärahojen nostamisen.

Oppilasmäärien laskiessa voisi luulla opetuksen kulujen laskevan. Asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen. Samaan aikaan kasvaa erityisoppilaiden sekä maahanmuuttajataustaisten lasten määrä.

Näiden lasten opetus maksaa kunnalle normaalia enemmän ja näin ollen pitää opetuksen määrärahat reaalisesti entisellä tasollaan, ellei jopa nosta kuluja. Erityisoppilaat ja maahanmuuttajat tuovatkin uuden näkökulman luokkakokojen tarkasteluun. Opettaja tarvitsee uudenlaisen lähestymistavan opetukseen monikulttuurisessa ympäristössä.

Helsingissä tähän haasteeseen on vastattu osoittamalla 6,6 miljoonaa euroa lisää koulujen tuntikehyksiin. Laskennallisesti tämä merkitsee sitä, että kouluilla on entisen oppilasmäärän opettamiseen 1-2 opettajan lisätyöpanos. Koulujen roolia korostaa se, että määrärahalisäysten käyttökohteet päätetään kouluissa: palkataanko uusia opettajia, lisätäänkö jakotunteja, saavatko oppilaat uusia kerhoja kouluunsa vai turvataanko ranskan opetuksen jatkuminen.Ei ylhäältä sanelemista vaan kunta- ja koulutason päätöksentekoa ja vastuun kantamista.

Kirjoittaja on Helsingin opetuslautakunnan puheenjohtaja

Tässä vielä kertauksena Oulun perussuomalaiset ehdokkaat kuntavaaleissa:


9. Henrik Haapalahti, merkonomi (Hiironen)
10. Mia Hautaniemi, opiskelija (Haapalehto)
11. Olli Immonen, turvallisuusalan opiskelija (Karjasilta)
12. Vaili K. Jämsä-Uusitalo, projektisihteeri (Puolivälinkangas)
13. Jani Karjalainen, opiskelija (Höyhtyä)
14. Timo Kataja, opiskelija (Laanila)
15. Jorma Katajaroutio, eläkeläinen, kirvesmies (Kuivasjärvi)
16. Heikki Kokkoniemi, yrittäjä (Ylikiiminki)
17. Veli-Pekka Kortelainen, opiskelija, hum. kand. (Heikkilänkangas)
18. Kari Luoto, autonkuljettaja
19. Timo Marttila, yrittäjä (Ylikiiminki)
20. Mia Pelkonen, osastosihteeri (Rajakylä)
21. Paula Pelkonen, myyjä (Ylikiiminki)
22. Jari Pirinen, yrittäjä (Toppila)
23. Raimo Pitkänen, fil. maist.
24. Jenna Simula, opiskelija (Höyhtyä)
25. Heikki Tuuliainen, sähkö- ja elektroniikka-asentaja (Saarela)
26. Paula Vahtola, ATK-suunnittelija (Ylikiiminki)
27. Ville Vähämäki, dipl. ins. (Kaijonharju)
28. Veijo Väänänen, yrittäjä (Ylikiiminki)

Ehdokkaista nuoria, alle 31-vuotiaita ovat:
Henrik Haapalahti, Mia Hautaniemi, Olli Immonen, Jani Karjalainen, Timo Kataja, V-P. Kortelainen, Paula Pelkonen, Jenna Simula, Ville Vähämäki.

No niin, ei ole enää vaalipäivään aikaa kuin 1,5 viikkoa ja osa äänistäkin on jo annettu. Oma vaalikampanjani perustuu pitkälti internetin hyödyntämiseen oman blogin ja mm. Helsingin Sanomien kunnallisvaaliblogin muodossa. Vaalikoneisiinkin on tullut ahkerasti vastailtua, ja vielä olisi tarkoituksena lähteä kentällekin ennen vaalipäivää. Kaksi koulupaneelia olivat mielenkiintoisia kokemuksia sinänsä, ja Paasikivenaukiollakin tuli tuossa viikko sitten käytyä jakamassa esitteitä.

Vaaliteemoiksi itselläni on alkuperäisten laadukkaiden peruspalveluiden, kohtuuhintaisen asumisen sekä toimivan joukkoliikenteen rinnalle nousemassa myös nuorisovaltuuston vaatiminen Helsinkiin. Omat kokemukset nuorisovaltuustoista ovat pääasiassa positiivisia ja nykyinen kerran vuodessa järjestettävät Avoimet foorumit eivät ole minusta riittävä tapa antaa vaikutusvaltaa nuorille.

Muistakaapa äänestää, vaikka sitten muita ehdokkaita. Tärkeintä on osoittaa nyt että myös äänestämällä voi vaikuttaa!