IRC-Galleria

Tiedot

Luokittelu
Harrastukset
Perustettu
2.11.2005
Koko
32 jäsentä
Tyttöjä: 24 (75 %)
Poikia: 8 (25 %)
Keski-ikä
36,3 vuotta
Otos: 24 jäsentä
Tyttöjen keski-ikä: 34,7 vuotta
Poikien keski-ikä: 40,1 vuotta
Ylläpitäjä
Deeveri

Jäsenet (32)

almalinontikruupahastisandriibafinskaRosaceaePallokuosiIivisTeknokettuparadoksaaliaemmidallete1967Castiliainasaksa_tyttöMCBaseck

DeeveriSukulaisia korkeasaaressaLuonut: DeeveriMaanantai 16.07.2012 15:08

Jos joku on sitä mieltä, ettei pilkkuja tarvitse käyttää, tai ettei niillä ole merkitystä, luepa seuraava lause, jonka vapaasti lainaan eräästä blogista.

"Käytii korkeasaares kattomas sukulaisia ja sit laival."

Ottamatta kantaa siihen, mitä lajia kirjoittajan sukulaiset edustavat, jää epäselväksi sekin, nähtiinkö sukulaisia myös laivalla.

Yhdellä pilkulla lauseesta tulee paljon fiksumpi:

"Käytii korkeasaares, kattomas sukulaisia ja sit laival."

DeeverikgpbLuonut: DeeveriSunnuntai 15.07.2012 19:53

Olin melkein unohtanut, mutta tässä tulee
Koogeepeebee-kyselyn oikeat vastaukset.

DeeveriTorppaaminenLuonut: DeeveriMaanantai 18.06.2012 22:53

Aristoteleen kantapää -ohjelmassa mainittiin teonsanan torpata, joka urheilukielessä on yleistynyt tarkoittamaan vastustajan fyysistä estämistä, yleensä jääkiekossa pelaajan taklaamista. Muissa yhteyksissä torppaaminen voi tarkoittaa jonkun suunnitelman estämistä tai vaikka miehekästä tuuppaamista.

Mitähän seuraavaksi torpataan. Pitäkää silmät ja korvat auki.



"Se [torppaaminen] on merimiesslangia ja tarkoittaa siivoamista. Minun ensimmäisiä laivatöitäni oli ottaa levanki ja pytsi ja torpata alakongin skotit ja turkki. Laivatöissä ollut urheiluselostaja Raimo "Höyry" Häyrinen toi sanan jääkiekkopeleihin, missä torpattiin eli siivottiin vaikkapa maalinedustaa. Maakravut sitten luulivat sanan tarkoittavan kaikenlaista tappelua, mitä pelin aikana tehdään. Vastaavanlainen merenkulkutermin väärinymmärrys on reivata suuntaa. Reivaaminenhan tarkoittaa purjepinta-alan pienentämistä vaikkapa kovassa kelissä, ja se vaikuttaa laivan nopeuteen."

http://yle.fi/radio1/kulttuuri/aristoteleen_kantapaa/viikon_sitaattivihje/pasi_heikura_torppauspaiva_35800.html

Lisää keskustelua torppaamisen merkityksestä löytyy... mistäpä muualtakaan kuin Suomi24:n keskustelupalstalta.

http://keskustelu.suomi24.fi/node/6072349

DeeveriKapulakieltäLuonut: DeeveriSunnuntai 17.06.2012 15:19

Uutisessa oli lause:

"Lapset löytyivät poliisin omien toimenpiteiden aikaansaannoksena, kun Satakunnan poliisilaitoksen poliisipartio sai näköhavainnon autosta."

Miten kirjoittaisit tuon järkevämmin?

Oma ehdotukseni: "Satakunnan poliisilaitoksen partio löysi lapset saatuaan näköhavainnon autosta."

(Alkuperäisestä tekstistä ei selviä, huomasiko poliisipartio auton, vai tuliko näköhavainto ulkopuoliselta.)

DeeveriiQuizien vastauksetLuonut: DeeveriTorstai 14.06.2012 20:32

Idea kyselyyn tuli siitä, kun muistin sellaisen asian kuin MS-DOS-komentokehote. :)

Tässä oikeat vastaukset:



DeeveriTekijäLuonut: DeeveriTorstai 17.05.2012 17:19



Mistä tietää, tuleeko j vai ei?

J-kirjain ei katoa tekijän muuttuessa monikolliseksi: suunnistaja -> suunnistajia tai tekijä -> tekijöitä.

Mistä tietää, onko yksikössä j?

Vaikka päättelemällä ja kokeilemalla.
  • Sanassa tekijä on j. Haltija on tekijä, koska hänen tehtävänsä on hallita omaisuutta. Haltia tarkoittaa perusmuotoisena vain taruolentoa. Vartijan tehtävänä on vartioida, lentäjän tehtävänä lentää jne.
  • Jos sana kuulostaa ilman j-kirjainta verbiltä, se on todennäköisesti verbi: kahmia (verbi) / kahmija (substantiivi, se joka kahmii).
  • Vertaa tapaukseen, jossa on kaksi samaa vokaalia: ostaa (verbi) / ostaja (substantiivi, se joka ostaa) tai putoaa (verbi) / putoaja (substantiivi, se joka putoaa).
  • Jos sana muistuttaa ilman j-kirjainta jonkin toisen substantiivin monikkoa, se on todennäköisesti jonkin toisen substantiivin monikko: lukioita (monikko sanasta lukio) / lukijoita (substantiivi, monikko, he jotka lukevat).
  • Jos sana muistuttaa ilman j-kirjainta substantiivin monikkoa ja verbiä, se on todennäköisesti substantiivin monikko ja verbi: kuokkia (substantiivi, monikko sanasta kuokka ja verbi) / kuokkija (substantiivi, se joka kuokkii).
Aina j-kirjainta ei tekijäsanassa kuitenkaan ole, vaikka se saattaisi sinne äänteellisesti sopia.
Esimerkkinä s-loppuiset: kauppias (kauppiaita) ja valtias (valtiaita).

DeeveriYhdyssanan osat (osa 2)Luonut: DeeveriTorstai 10.05.2012 21:52

Kirjoitin vähän aikaa sitten blogimerkinnän Käyttäjä, tunnus ja käyttäjätunnus, jossa päivittelin yhdyssanojen lyhentämistä siten, että perusosa pudotetaan pois.

Tutuin esimerkkihän on tietenkin Irc-gallerian lyhentäminen muotoon Irc. Lähes yhtä yleinen on Facebookin lyhentäminen muotoon Face.

Valitettavasti tuommoinen lyhentäminen ei toimi, ellei lukija/kuulija/keskustelukumppani voi asiayhteydestä päätellä, mistä on kyse.

Esim. 1: Lisäsin Irciin kuvia.

Tästä voi aika selvästi päätellä, että tarkoitetaan Irc-galleriaa, koska Irc on tekstipohjainen pikaviestintäpalvelu, eikä sinne voi laittaa kuvia (ellei ascii-grafiikkaa lasketa).

Esim. 2: Oltiin eilen kaverin kans webissä.

Tästä ei voi suoraan päätellä, tarkoittaako ilmaisu sitä, että kaverukset ovat olleet netissä (World Wide Web) vai sitä, että he ovat käyttäneet verkkokameraa (web cam).

Tämän tyyppinen lyhentäminen aiheuttaa helposti väärinkäsityksiä, varsinkin jos sanan osien merkitys ei ole tuttu. Siitä syystä Irc merkitsee monille pelkästään Irc-galleriaa ja webbi webbikameraa. Tuskin kukaan nimittää webbipalvelinta webiksi. Se on palvelin, serveri tai servu.

Eihän kirjakauppakaan ole kirja!




En tykkää pitkistä saarnoista, joten en kirjoita taaskaan tämän pitemmästi. Kommentoida saa.


LÄHTEITÄ JA OHEISLUKEMISTA:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdyssana
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/suomi/yhdyssanat.html
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/6.1.html
http://webcgi.oulu.fi/oykk/abc/kielenhuolto/oikeinkirjoitus/yhteen_vai_erikseen/yhdyssanat_ja_sanaliitot/
http://fi.wikipedia.org/wiki/IRC
http://fi.wikipedia.org/wiki/ASCII-taide
http://fi.wikipedia.org/wiki/World_Wide_Web
Käyttäjä on henkilö (ihminen), joka käyttää jotakin laitetta tai esimerkiksi verkkopalvelua. Tässä tapauksessa keskitymme verkkopalveluun (esim. IRC-Galleria).

Käyttäjä voi rekisteröityä palveluun luomalla käyttäjätunnuksen. IRC-Galleriassa käyttäjätunnus on vapaamuotoinen yksilöllinen nimimerkki.

Tunnus on usein lyhenne käyttäjätunnuksesta. Tunnus tarkoittaa myös esimerkiksi vaakunaa, logoa ja morfologista kategoriaa. Tunnussana on läheistä sukua salasanalle, jota käytetään kirjauduttaessa käyttäjätunnuksella.

Käyttäjä ei voi olla lyhenne käyttäjätunnuksesta, koska tunnus on sanan perusosa. Alkuosa "käyttäjä" vain määrittelee, minkä tyyppisestä tunnuksesta on kyse.
________________________________________________________

OIKEIN: Matti kirjautui IRC-Galleriaan Tepon käyttäjätunnuksella.
OIKEIN: Matti kirjautui IRC-Galleriaan Tepon tunnuksella.
VÄÄRIN: Matti kirjautui IRC-Galleriaan Tepon käyttäjällä.
________________________________________________________

DeeveriUlkopistorasioiden suojausLuonut: DeeveriSunnuntai 22.04.2012 19:09

Kuinka ulos asennettavat pistorasiat on suojattu roiskuvalta vedeltä?


2404700.jpg

- Läpällä.

226.jpg

DeeveriStrömsöLuonut: DeeveriKeskiviikko 28.03.2012 19:56



Strömsö on sunnuntaisin YLE FST5:llä esitettävä kodin makasiiniohjelma. Strömsö on myös huvila Vaasan Västervikissä ja saari Raaseporissa.

Kenellekään ei varmaan ole epäselvää, että kyseessä on ruotsinkielinen nimi. Tarkemmin ottaen Strömsö on paikannimi. Ström on suomeksi virta (puro, oja, joki, tms.) ja ö on saari. Jo peruskouluruotsilla pitäisi osata lausua ö oikein, eli pitkänä, niin kuin kirjain ö lausutaan: [öö]. Kun sana loppuu ö-kirjaimeen, sanotaan, että se loppuu ”ööhön”. Ei siis ”ööseen” tai ”öön”.

Tutuin esimerkki lienee Malmö, sillä sen monet taivuttavat ”Malmöön”. Google löytää sekä oikein että väärin taivutettuja Malmöitä verkkolehtien otsikoista. Pääsääntöisesti taivutusmuoto on oikein maakuntalehtien ja vastaavien julkaisujen ulkomaanuutisissa, kun taas matkailualan artikkeleissa jo näkee vääriä taivutuksia – puhumattakaan urheilutoimittajien kirjoittamista jutuista.

Vieraskielisten paikannimien taivuttamisesta on yleinen ohje: Jos ääntämys loppuu pitkään vokaaliin tai diftongiin, niin illatiivin (kysymykseen ”mihin, minne” vastaavan sijan) pääte on aina tyyppiä h + vokaali + n. Esim. Malmö [malmöö] : Malmöhön. Ei siis Malmöön tai Malmöseen.

Samalla tavalla taipuvat ruotsinkieliset suomalaiset paikannimet, kuten Brändö, Eckerö, Föglö, Jussarö, Strömsö ja Vårdö. Näihin ei kuitenkaan saa sekoittaa suomenkielisiä paikannimiä, kuten Kihniö, Köyliö ja Närpiö. Niissä ö lausutaan lyhyenä, ja taivutusmuodot ovat siten Kihniöön (tai vaihtoehtoisesti Kihniölle), Köyliöön ja Närpiöön.


LÄHTEET:

http://www.kotus.fi/index.phtml?s=461
http://www.kotus.fi/index.phtml?i=571&s=2760
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/all.html#vier-taiv-s
http://svenska.yle.fi/matochfritid/stromso.php
http://www.stromso.fi/sijainti.php
http://www.stromso.fi/yleista.php
http://ilmainensanakirja.fi/sanakirja_ruotsi-suomi/ström
http://ilmainensanakirja.fi/sanakirja_ruotsi-suomi/ö
http://fi.wikipedia.org/wiki/Strömsö