IRC-Galleria

juu en koske en. mä nautin kattoo vierestä kun se pilaa SUN elämän. sitte ku sä sen tajuat, niin mä syljen sun naamalle ja sanon että oisit uskonu vaan, sit nauran niin räkäset naurut että näät painajaisia ja sit sun paskaseen sydämeen sattuu nii vitusti et itket loppuelämäs!
--- ^^kylläpä sanoin nätisti, mutta se ansaitsi sen, v*tun kusipää. tää ei jää tähän ettäs sen tiedät! ---

Me, IÂ’m called Lolita

Lo or just Lola
ThatÂ’s all the same

When I consider my mistakes
ItÂ’s Lola who has to bleed

When I make a slip of the tongue, I have
An elated laugh also elated
As a phenomenon

IÂ’m called Lolita
Lo for spirit, Lo for a diluvial love



Student below
Tight jeans

Me, IÂ’m called Lolita
Quick-tempered and not
Half-cotton, half-wool

Silent and a mouth that doesnÂ’t tell
That I
Am a phenomenon

IÂ’m called Lolita
Lo for spirit, Lo for diluvial love



ItÂ’s not my mistake
And if I want to quit
I see the others
All ready to throw themselves upon me

ItÂ’s not my own mistake
If I hear everything around me
Hello, youÂ’re A (L.O.L.I.T.A.)

Me, Lolita

SORI VAAN, JOS MEIDÄN KAHDEN VÄLISET KESKUSTELUT ON NYT JONKUN ELÄMÄÄ TAAS VAIHTEEKSI HÄIRINNYT! OLEN TODELLA PAHOILLANI OMISTA MIELIPITEISTÄNI JA VARSINKIN SIITÄ, ETTÄ OLEN VIELÄ SATTUNUT KIRJOITTAMAANKIN NE KAIKKIEN NÄHTÄVÄKSI. MIELIPAHALTAHAN TOSIN VÄLTTYY, JOS LAITTAA SEN UTELIAISUUDEN KAAPPIIN.
ANTEEKSI, ETTÄ OLEN VAIN IHMINEN.

Olen saanut niin paljon paskaa niskaani, että yksi uusi lasti ei tunnu missään. Minulla ei ole mitään menetettävää, joten minua ei kiinnosta, jos joku ihminen ottaa mielipiteistäni itseensä. Ongelmahan on silloin hänen.
Omalla tavallani olen kuitenkin hieman otettu siitä, että minun elämäni ja mielipiteeni ilmeisesti jotakuta jollain, melko varmasti negatiivisella, tavalla kiinnostaa. Olen aina tiennyt olevani jonkun silmätikku ja se, että olen saanut minua vihaavan ihmisen kiinnostumaan tekemisistäni ja mielipitestäni on mielenkiintoinen tieto. Mielipiteeni eivät kuitenkaan muutu, joten ehkä elämästäni kiinnostunut ihminen saa vielä jotain moitittavaa minusta elämänsä ratoksi.

_ArkiPäivänVaras_

Elämäni kevät kuin sulaa hulluutta
Kuljen aamutaivaan alla
Silmät sokeina, jalat rakoilla ja
Sydän hakkaa kahtasataa

Oli pakko - vaihdoin suuntaa
Palaan polkuni jälkiä, nyt on kiire
Päivä nousee sittenkin...
Nyt tiedän mitä sanoa

Mieleni maisemassa ainoat maamerkit
Ovat jättämäni syvät arvet
Juoksen ja koetan suunnata kotiin
Mutta kuljen ristiin, eksynyt poika

Sulavat tunteet jäätyvät jälleen,
Pahoja sanoja ja askel painaa
Mustavalkoiseen maailmaan
Tahdon kuitenkin palata ja huutaa

VIHAAN SINUA IHMINEN
JÄLJITIN SEN, JÄLJITIN SEN KADONNEEN LAUSEEN

VIHAAN SINUA IHMINEN
KADONNEET KOLME SANAA, OLIKIN JO AIKA VAIHTAA SUUNTAA

VIHAAN SINUA IHMINEN
EI MINULTA MITÄÄN PUUTU NÄILLÄ MENNÄÄN, EI MIKÄÄN
MUUTU

VIHAAN SINUA IHMINEN
KADONNEET KOLME SANAA, EN AIO ENÄÄ VAIHTAA SUUNTAA

Takalukossa on ovi,
Kynnys on ylitetty viimeistä kertaa
Menneen talven lumia kaikki,
Hiljaa haihtuneet taivaan tuuliin
Päivä kääntyy ehtoon puoleen,
Minä käännyn selin ja isken tulta koska
Jalkoja vieläkin paleltaa... mutta ei kauaa

Ei askeltakaan, ei sanoja
En löydä enää tarvetta karata
Jos totuus ei pala tulessakaan
Oli paluuni oikein ja puhe turha

mulle on iha sama mitä te must aattelette
ku mul on teist jokaisest jo oma mielipide
miks mul nyt ois kavereit
ku ei mul niit oo koskaa ennekkää ollu
parempi vaa ku mä häivyn teijän elämäst