IRC-Galleria

varmaa toi meijän naapuri herättää mut aina joskus 8 aikaa kuse huutaa sen separi lapselleen jtn tuol vittu jos kerrankin vie herään siihen nii saatana se huora kuolee !!!!!!!!!!!!

Juuso sanoo:
oisko historiassa semmonen teko et mää keitän kahvit täälä ?:D:D

oho mite tää nyt näin päin meni? ei oo kyllä mahollista, Juili keittää mulle kahavit, enkä mää sille :---D WTF

VOI JUMA!
naapuri taas vähä innostunu polttamaan jotain!
ja tällä kertaa sen oma toi ihme latohökkeli oli liekeis !
ja kolme paloautoo ja kiva savu<3

mutta vittu se ruma hökkeli on vieläkin tos! sen katto on
ihan musta ja jossaki kohtaa on koloja? :D tai semmosii
aukkoja::D::D

se lato tai tua hökkeli on meinannu monta kertaa ennemminkin
ruveta palaa mut se on silleen saatu sammuu että ei oo levinny siihe.
-.-

äiti sano että se ukkeli pitääs viedä jo johonki huostaa :DXD
ja sanoin että auttaaskohanse että kertoosin että se vakoilee mua XD + raportoi eteenpäin MUN asioita.!

ja lisää paskaaa!

ÄITI JA ISÄ EI NY VÄLTTÄMÄTTÄ MEEKKÄÄ MÖKILLE!!!!!!!!!!!
voi vituvituvittu!!!!!!!!!!!!!!!!!!

haistakaaaaaaaaa paska!


ja saan skopo huomen JOTEN EN OLE ILLALLLA/YÖLLÄ KOTONA! VITTU HAISTAKOO PASKAN! Ja sitte serkku tulee tnä kuortaneelle :)



ps. oli kivaa tänään marian,jessen ja joonan kans :)<3

1. Seppo: naapurin seppo täs moro, nii totanoinii sitä piti vaa sanomani ett ku meijän vessa oli tukos nii mä kävin teil paskalla, nii ja jos ihmettelette sitä puoliks syötyy päärynää siin lattial nii se vaa lens sinne, joo ja ku mä olin menos kotii sielt nii saatana mä huomasin ettei mul ookkaa pyäräs jarrui ja meinasin jäädä auton alle vaiks mä yritin pomppia siin ainaki kolme kertaa, no joo ei mul muut sit ollu joo okei soitellaa moro!


2. Seppo: naapurin seppo täs moro, nii totanoinii sitä piti vaa sanomani ett mä käväsin teil pikasesti saunasa ku meil ei ollu puita sytyttää saunaa, nii ja jos ihmettelette sitä boxerii siin lattialla nii mul tuli märkä pieru enkä kehdannu kotiin viedä, nii ja saatana ku mä lähin kotiin sielt nii huomasin et mun toinen kenkä oli rikki ja jouduin hyppimään kotiin, joo no mut ei mul muuta nonii soitellaa moroo!

Herätyspiipityksen kanssa kilpaa makuuhuoneessa kaikui iskelmäradio. Sammutin sen toisen niistä epämiellyttävistä meluista, minkä kykenin, nousin ylös ja hiihdin kuin zombie kahvinkeittimen kautta tupakille parvekkeelle silmät ristissä. Kaupungin työmiehet olivat vihdoin tulleet saattamaan talon nurkalla viikon verran olleen kadun reunan tasoituksen päätökseen. Miesten äänten ja kolinan yli kuitenkin alkoi kaikua tuttu, noita-akkamainen räkättävä ääni. Hymyilin omahyväisesti ja istahdin aikomuksenani sytyttää aamupölli. Kuuntelin "keskustelua", eli naapurin sontiaismolottaja avautui mm. historiallisesta avioerostaan ja kohtelusta, mitä hän on saanut taloyhtiössämme osakseen työmiesparoille, jotka olivat jo täysin aseistariisuttuja tehdäkseen tälle häiriölle mitään. Alkoi säälittää. Ei tarina, saati tarinankertoja, vaan tämänaamuiset uhrit. Mutta miksi iskelmäradio soi edelleen? Ilmeisesti tullut niin kova kiire ulos kyttäämään, että boosterit olivat jääneet auki.

Ääni alkoi yhtäkkiä lähestyä. Kylmä hiki nousi pintaan ja melkein tukehduin tupakansavuun. Kurkkua alkoi kuristaa. Ahdistus oli jotain David Lynch potenssiin kymmenen...tai totuushan on, että leffaa katsoessa kuitenkin alitajuisesti tietää olevansa turvassa? Näinkö tässä taas kävisi, mietin. Rauhoittelin itseäni, enhän ollut törmännyt tähän psy-vampyyriin viikkoihin. Vetäydyin kerälle puutarhatuoliin, ettei pahuus saavuttaisi jalkojani parvekkeen etuseinän ja lattian välisestä raosta saati havaitsisi pientä pörröistä takkutukkaani yli kaiteen. Yhtäkkiä kuului kova pamahdus ja putosin tärisevänä hermorauniona tuolilta ja melkein törkkäsin itseäni tupakalla silmään. Keräillessäni itseäni maasta kurkistin varovasti parvekkeen etuseinän ja lattian välisestä raosta...se saatana tonkii taas roskiksia!

Pihalla tapahtui hänen ymmärrykselleen kuitenkin aivan liikaa kaikkea yhtaikaa, ja eräänlainen kontrollin menetys oli havaittavissa, nimittäin keräyspaperilaatikon kansi jäi selälleen, kun hän kipitti pökkelöjaloillaan taasen työmiesten luo. Tämä pelasti minut, ja pääsin sujahtamaan turvaan sisälle.
Missä menee se raja, että ihminen pysähtyy, ottaa peilin pikku kätöseensä ja miettii, onko kenties itse mitenkään aiheuttanut kohtelun, minkä saa osakseen? Toivon (rukoilisin, jos olisin uskossa), että se raja on 20 vuotta tässä talossa. Nimittäin täyttyy ensi vuonna.

Jos se ei kohta lopu, niin mä tulen hakun kanssa seinästä läpi. Katotaan sitten kumpi nauraa lujempaa, prkl.

Että terveisiä vaan - kyllä ne Kirkankin Kyyneleet loppu ku seinään!

Itseasiassa siivosin tänään. Kävi samalla lailla kuin "liikunnallisten harrastusten uuden aloittamisen" suhteen, eli en uskalla juuri poistua kansainvälisille vesille. Heti kun näyttää nokkaansa ulko-ovesta, se hyökkää. Oikeastaan sain kohtauksen jo aamulla jääkaapilla. Ihan hiljaista, ja yhtäkkiä se rääkäisee keittiön ikkunan alla jollekulle pahaa-aavistamattomalle kanssa-asujalle. Tuplaikkunakaan ei pelasta ihan kaikelta.

En ole ihan varma, pystynkö enää menemään töihinkään. Tuli vastaan vähän ennen klo 23. Siihen aikaan tämän kaupungin NORMAALIT mummot ja kyylät on jo nukkumassa...

Niinpä tällä hetkellä kirjoittelen täältä jätevuoren alta. En uskalla viedä keräyspapereita ja roskapusseja, koska joudun menemään ulos. Se näkee käytännössä neljään suuntaan, päätykämppä ikkunat 3 suuntaan ja siihen neljäntenä ovisilmä päälle. Eli nalkissa ollaan. Roskapönttöjen kolistelu, tonkiminen ja kaataminen on toki tuttua, mutta kun vasta nyt sisäistin verhojen jatkuvan heilumisen parkkipaikan suuntaan, pelästyin tosi pahasti. Mitä se on ehtinytkään vuoden aikana nähdä? Onko sillä kenties joku tiirailukolonen mun vaatekomeroon? Saunaan!?!

Nyt muuten keksin, mitä teen huomenna. Joku oli kaukaa viisas ja vei roskat salkkareiden aikaan. Se onkin toinen niistä kahdesta sarjasta, mitä se kyylää telkkarista. Arvatkaapa, mikä se toinen on?

Big Brother.