IRC-Galleria

Tiedot

Luokittelu
Pelit
Perustettu
8.2.2009
Tilastot
Käyntejä: 107
« Uudemmat - Vanhemmat »

Armandkill.switchLuonut: ArmandSunnuntai 10.02.2013 19:20

Peli: kill.switch

Alusta: PC

Muut alustat: Xbox, PS 2.

Julkaistu: 2004

kill.switch ei pelastanut huonojen pelien putkea... Tai sitten tätä kolmannen persoonan räiskyttelyä ei vain ole tarkoitettu minulle. Kaikeksi ihmeekseni huomasin että eräs nettiarvostelija oli täysin eriä mieltä kanssani.

Ensialkuun täytyy kummastella pelin kehyskertomusta. En oikein saanut selkoa kertaakaan mistä oikein on kyse. Röpötteleekö sotasankarimme virtuaalimaailmassa, takaumissa vai tosielämässä vihulaisiaan. Lisäksi lähiidässä pahan "ahlamin" metsästys länkkärin toimesta taas jälleen kerran tuntui puuduttavalta touhulta. Jep, ymmärrän että peli on 2004 julkaistua materiaalia, tuohon armon vuoteen mennessä oli tosin jo julkaistu roppakaupalla pelejä samasta aiheesta ja osa niistä oli parempaa kamaa.

Kun unohdamme ympäristön ja vähintäänkin hämmentävän juonen. Mitä jää käteen? Itseään toistava yksinkertainen kolmannen persoonan räiskintä. Viholliset eivät ole aikalaiseksi mitään tyhmimmän pään edustajia. Useimmiten silti riittä se että ryntää lähimpään suojaan ja odottaa että jonku pää pomppaa esiin ja täysi laidallinen tulta. Peli on kaiken lisäksi erittäin lyhyt ja en ymmärrä miten netin peliarvostelija oli saanut kulumaan tähän kokonnaiset kaksi iltaa. Itsellä urakkaan meni noin viitisen tuntia. No vaikeusasteesta sen verta että jos menettää henkensä joutuu aloittamaan koko kentan alusta, mutta ei hätää viholliset löytyvät juuri samoista paikoista kuin ensimmäisellä yrittämällä ja voi juosta muistin varassa rynkkäri paukkuen kuolinpaikalle saakka ilman mitään erityisiä vaikeuksia.

Aseistus on tavanomaista niin monista muistakin sotilasleikeistä virtuaalimaailmassa. Riittä kun tiedätte että löytyy erinnäköistä rynkkäriä, haulikko ja kranaatteja. Kentät ovat selkeästi suunniteltu juuri suojautumista ajatellen, muttei se poista sitä tosiseikkaa että ne ovat lyhyitä ja kovin kapoisia putkia.

Silmäkarkittelua peli ei tarjoa. Lähinnä se näyttää PS Onen tarjonnalta vaikka tuohon aikaan ensimmäinen xlaatikko ja PS 2 tarjosivat paljon kehittyneempää graafista antia. Ääninäyttely on kornin ylimiehistä uhittelua joka huvittaa ja muu äänimaailma jotenkuten piereskelee taustalla. No jos selkeästi kehuttavaa pitää etsiä, niin eipä ohjaus kyllä takkuillut kertaakaan. Tuntui siltä että kontrollit ovat jostakin toisesta pelistä lainattuja. Hyvän ohjauksen vastapainoksi peli sisälsi bugeja ja kaatuilua ämpärikaupalla.

Huhu tulipa taas pelattua yksi tusinapelien mereen uppoava tekele jota tuskin kukaan kaipaa oikein erityisesti.

Arvosana:
4 (asteikolla 1-10)

Yhteenveto:
Älä vaivaudu kokeilemaan ellei ole pakko.

Arvosteluni perustuu omaan mielipiteeseen ja yli kahdenkymmenen vuoden pelikokemukseen.

Armand
« Uudemmat - Vanhemmat »