IRC-Galleria

Kauheessa kiireessä Kaamasen tiellä
Lähteellä Masa joi kauhasta
Sillä sen täytyi taas kapseli niellä
Kun vaivasi niin eturauhasta
Matsonni lausui on lahonnut kölisi
Ikämies ryhmä tää pirssissä mölisi
Sitten jo mentiin ja penkka vain pölisi
Matkalla pohjoiseen

Mies kun tulee tiettyyn ikään
Niin ei sillä pelaa mikään
Sen näkee peilistä on kaikki eilistä
Jo vain me kimpassa tuumattiin

Kauheat mutkat on Kaamasen tiellä
Paljolti liikenne painetta
Nuorgamin Jouni kun myymässä siellä
Kuulua potenssiainetta
Numminen ajoi ja otettiin snapsia
Harottiin otsalta harvoja hapsia
Muisteltiin mitenkä tehty on lapsia
Matkalla pohjoiseen

Mies kun tulee tiettyyn ikään
Niin ei sillä pelaa mikään
Sen näkee naamasta kun lakkaa saamasta
Jo vain me kimpassa tuumattiin

Kauhea kauppa käy Kaamasen tiellä
Kohta on poroista puutetta
Ellei se lääkintöhallitus kiellä
Pois Jounilta potenssiuutetta
Numminen kehui vaan kuntoa ehoa
Ihme jos ei tämä tehoa
Sarven kun sitoi hän keskelle kehoa
Matkalla pohjoiseen

Mies kun tulee tiettyyn ikään
Niin ei sillä pelaa mikään
Jo näkee Masasta on nyt niin tasasta
Jo vain me kimpassa tuumattiin

Mies kun tulee tiettyyn ikään
No älä ole milläsikään
Nyt päästiin naisista ja painajaisista
Jo vain me kimpassa tuumattiin

ennää 13 pv:ää koulua+todistusten haku ;D

Rantamalla likolahden, Hilima Holokin kanssa kahren,
yhteesestä rakkaavesta, aena haaveeltiin.
Käessä pitelin Hiliman kättä, aettaan mäntiin
sitte viivyttelemättä, tekohampaat samaan lasiin yöksi laetettiin.

Kertosäe: Kunnes Hiliman vee multa Onni,
Laukkanen, kylän ravatti sonni.
Hajanaisten kenkies lotinaa
navetalta kuule nyt en.

Poissa lasista on Hilman hampaat.
Myöty kanat, siat, lampaat.
Kone lypsyyn kantturat täytyi minun totuttaa.
Navettaan minä mänen nytkin,
rikki lypsykoneen kytkin.
Miks en Hilima, koskaan sua takaisin minä saa.

Kertosäe: Miksi Hiliman vei multa Onni,
Laukkanen, kylän ravatti sonni.
Hajanaisten kenkies lotinaa
navetalta kuule nyt en.

Kynsilakkaa oot sä lyönyt näppiin,
aittas oven laitat säppiin.
Vällyn väliin paenut kanssa Onni Laukkasen.
Kumiteräsaitan rappuun nojaan,
tuskissain minä kaevan ojaa.
Laukkanen ja syksy saa, mutta minä en.

Kertosäe: Koska Hiliman vei multa Onni,
Laukkanen, kylän ravatti sonni.
Hajanaisten kenkies lotinaa
navetalta kuule nyt en.

Jätitkö mut Hilma ehkä juuri siksi,
etten koskaan tullut vänkäriksi,
lietettä kun luukun läpi
mätit lantalaan?
Nyt mä kaikkea kadun vasta,
Hilima ootteloo jo Onnin lasta.
Kahen viikon piestä niien häitä tanssitaan.

Kertosäe: Kuokkavieraaks meinoon männä minä päissään,
kostan Hilimalle ja pierasen häissään.
Hajanaisten kenkies lotinaa
nevetalta kun kuule minä en.
Iha itekseni huopakatolla näin sinua muistelen.

torstaina oli isosiskon häät, eli nyt oon virallisesti vanhin kotona asuvista (ei meit onneks oo ku kaks x) )... nii ja keskiviikkona käytii jennin kaa vähä kaupungilla, mie kävin kampaajalla ja istuin siel melkei tunnin, ja nyt on uuet hiusset <3 ;> sit me käveltii hapitalle ja haettiin mulle niitä häitä varten uuet kengät, ja oli ihana nähä siskopuolta ja sen lapsia <3 ja sain kummeiltani satasen ku ei pitkää aikaa olla nähty ;o hullut :D.. mulle hulttiolle satanen! =D

Hoidetaan homma Timo
Mä vien tän homman himaan
Ela on pukkina vartijana kaalimaan
Suurennuslasilla tän mutkikkaan persoonan
Päätä käy tutkimaan riittää mistä kertoa
Vuoristoradassa, hyvässä ku pahassa
Oon tän paskan huipul mut mieli maassa
Taas nousujohteis siihe asti kunnes
Just se yks puhelu voi taas käynnistää vitutuksen
Musta-valkost pujotteluu tunnelmasta toisee
Mut se on kai se joka tekee must erikoisen
Matalapaineen aikaan oon taas alhaalla
Silloin ku täällä sataa nii sataa sit kaatamalla
Mä pidän sadetta, en aio lähtee uloskaa
Mut tuska ja tunteet tuottaa myös tulosta
Viel opin kääntämään tän edukseni
Käsittelee asiat ja selittää ne itelleni
Eteenpäin vaa, se kompassi on herralla
Mut tuntuu, et kaikki draama tulee kerralla
Lävähtää niskaa, ylikuormittaa
Ja suomest ku ollaa ni lääkkeeks on juomist
Tasoo heikkoo lääket vaa siirtää ei poista
Noidan kehää, toinen ruokkii toista
Pantava piste sille, tultava tolkkuihin
Mä polin omat jälkeni näihin polkuihin

kertosäe:
Ei sitä osaa pelkää, tässä elämässä
- hetkessä kaikki voi muuttuu
Ei sitä osaa varoo, vahvalla pohjallaki
- hetkessä kaikki voi kaatuu
(2x)

Kaks sormee suoraa ylös
Jos tää on susta kliseistä tai kornii
Mut kuoleman kuuleminen ei mahu mun korvii
En susta tiedä, enkä tiedä miks mun tekee mieli kertoo tää mut
Sä olit kuustoist flika
Kaunis ku mikä
Porvoolainen primadonna parhaimmassa iäs
Just päässy uuteen kouluun
Kaikki niinku pitää
Seuraamassa isäs jalan jälkii
Mulle naapurin tyttö
Siit keltasest talost
Oikee ylä-ikkuna jos oli aina valot
Olit se järki päässä, mikä multa puuttu
Ainaki multa puuttu, en muista tiedä
Mut muistan viel eilisen ku nähtii
Käytii kattoo titanic sit katottii tähtii
Sult aina oppi jotain, ainaki tunne puolen
Sit yks aamu kuulin sun kuolleen
Se oli kai vähän, tai no silleen
Sekotti mun pään
Sun kuoleman tajuumiseen meni melkein viikko
Olin ihan kujal, nappulat hukas
Vuoden päivät jouduin ittenikaa painii
Ni paskan et en pystynyt tulee sun hautajaisii
Siitä pyydän anteeks, sydämes reikä
Olin potkimas kivii ja hakkaa päätä seinää
En vaa ymmärtäny tuskin olin ainoo
Täällä kaipaa sua aino ja muut
Sun kuolemalles ei mitää syytä nähty
Olit omas sängys, sydän vaa pysähty
Niin se kai menee, äänet vaa vaimenee
Vesitipoist otsas multaseen aameneen
Kaikil salee sama toive ku viel näkis kerran
Koko sydämellä kaivaten timo juhani snellman

kertosäe (4x)

Ollu puol vuot sinkkun, ja aika nopeesti tähä puutuu,
Vaik rakastan mun elämää, silti mult jotai uupuu.
En valinnu suhteen kannalt helpointa ammattii,
Mut muutaman vuoden pääst voin kertoo jos tää kannatti.
Ja täs välis tyydyn säätään, setelitukkuu,
Yöks yksin omaa luukkuu, atv-wänkit ja nukkuu.
Oisha se aight jos jonku vierest vois herää,
Mut en haluu enää huonon suhteen jäljilt itteeni kerää.
Ennen kelas et rakkaut ei voi mikään kaataa,
Mut mitä siit tulis, oon viikonloput ympäri maata.
Eikä seurustelu tuu millään tasol toimii,
Ku duunin jälkeen ei aina ees ittelle jäljel voimii.
Ja, pahint on ku ei skulaa vaik yrittäis miten,
Sitä vaa aina satuttaa ketä rakastaa eniten.
Ja mä luulin et tunteil voi minkä tahansa fiksaa,
Mut vakaa ihmissuhde ja rap-laiffi ei vaa miksaa.

kertosäe:
Ihmissuhteet, niille maailma perustuu,
Keneen matkal törmää, keneen tutustuu.
Ihastuu, rakastuu, mun pää pyörällä,
Mut en uskalla lähtee pelaan mun elämällä.
Ihmissuhteet, niille maailma perustuu,
Keneen matkal törmää, keneen tutustuu.
Ihastuu, rakastuu, mun pää pyörällä,
Elämä levällään.

Kieltäydyn kätchäämäst tunteit, siihen pyrin ite,
Kerran kai olin rakastunu, senki tyrin ite
Itsekkyydel, ja se sattu väärään hetkeen ja paikkaan,
Enkä mä osaa kelaa kaksil aivoil samaan aikaan.
Taas seurustelukammo, tunteet ku puulla,
Enkä enää ees anna luulla, et meist vois jotain tulla.
Helppohan mun ois klubeil jauhaa bullii ja bluffaa,
Mut useimmiten oon vaa mieluummin himas yksin ja muffaan.
Epäsosiaalinen ja nyt viel tunnevammane,
Ihmissuhteis juoksen helposti mun tunteita hanee.
Joskus viiskybäsenä ehkä uudestaan yritänki,
Mulle on sanottu, et niit oikeit ois enemmänki.
Toivotaan, taas ku hannaan pois mun luolasta,
Ei voi tietää mitä on makee jos ei tiiä suolasta.
Mut nyt tiiän, saa nähä jos kokemukset auttaa,
Tuskin, mut mun ei oo tarkotus satuttaa.

kertosäe