IRC-Galleria

Kun luet tämän viestin, vietä muutaman minuutin hiljaisuus heille, ketkä menehtyivät Jokelan ampumakohtauksessa. Kun olet viettänyt hiljaisuutta, kopioi tämä viesti ja lisää se omaan päiväkirjaasi. Menehtyneet ansaitsevat hiljaisuuden.

suruun ei ole helppo tottua, sitä ei voi unohtaa, eikä toisaalta edes halua.

aika on toisaalta kulunut nopeaa yli 7kkta Tuijan kuolemasta, vaikea uskoa.

vaikeaa aikaa on ollut, toisinaan olen miettinyt että mitä minä täällä yksin teen,
Tuija oli hyvä neuvomaan ja kuuntelemaan asioita.
nyt ei ole enää ketään.
koskaan kukaan ei tule Tuijaa korvaamaan.

haudalla kun olen käynyt niin aina olen miettinyt että voiko se todella olla totta ettei enää parasta kaveria näe. ei voi soittaa tai käydä yhdessä missään.

toisaalta on olemassa muistot. todella hyvä muistot onkin.

mitään muistoa en vaihtaisi pois koskaan.

muut kaverit on olleet todella korvaamattomia tukioita minulle tänä aikana..
Krista, Jenni ja Sanna.. kiitos!!

tietenkin myös Raimo on ollut kuuntelemassa kun pienessä sievässä olen Tuijaa muistellut ja itketykin on.

ärsyttävää vain se jos jollekkin haluaa puhua, niin ei olla edes valmiita kuuntelemaan, ei haluta jakaa asiaa. tai sitten vähän aikaa kuunnellaan ja ollaan sitten ihan hiljaa..

minä haluan puhua Tuijasta vielä kauan, näin hyvää kaveria ei todella saa.

jos joskus elän vanhaksi ja saan omia lapsia, kerron heillekkin Tuijasta.
Tuija on hyvä esimerkki luotettavasta kaverista.
nyt minulla ei ole enää yhtään sellasta kaveria johon luottaisin 110%..

Kiitos Tuija!!

pitihän sitä kerran lukkojen taakse jäädä..

eilen oli kivaa.. nyt vituttaa..

nuorimmaiseni nyt kaksi vuotta.

tyhmempiä ihmisiä ei ole olemassakaan...

käytii power parkissa..
täytyy myöntää.. PASKA paikka oli...
power truck show oli hyvä.. paljo kivoja kuorma-autoja ja rekkoja. jami..

mut toista kertaa ei tuu lähettyä..

ei ole kenelle puhua. voi kunpa Tuija olisi täällä, kaikki olisi paremmin.

helsinkiin lähdetään tiistaina. kesälomalle. pääsee tuulettuun. tänään meinasi pää levitä töissä, kun tuli Tuija mieleen puoli tuntia ennen kotiin lähtöä. raskasta on ollut. todella.

Monesti olen miettinyt että kenelle soittaa kun ei voi enää Tuijalle ringailla.
eipäs noita ystäviä enää tällä kylällä olekkaan.. noin hyvää kelle voi kertoa kaiken.
ei tarvitse kainostella missään asiassa. Tuija oli paras kaveri. ja parempaa saa etsiä.
kuunteli aina kun oli asiaa. teki mitä pyydettiin.

Jospa jotenkin voisi palata ajassa taaksepäin, muuttaisin sen maanantain kun Tuija kuoli.

Jospas se minunkin elämä alkaisi rullata eteenpäin kunnolla, yöllä kun ei oikein tule uni, ja töissä pitäis jaksaa.

tänään 26.4 tulee 4 vikkoa Tuijan kuolemasta. hautausmaalle käy minun tie.
olen yrittänyt keretä käymään joka päivä tai vähintään joka toinen päivä. kolari paikalla en ole käynyt pitkään aikaan. mutta perjantaina ajan siitä ohi ja jätän kynttilän..

-Kiitos-

Vituttaa kovasti NYT varsinkin kun Tuijaa ei enää ole.

JOTEN kaikki te jotka perkele menittä meitä haukkuu hevosiksi yms.
ja saatana vielä harrastuksen takia! yksikin herra tietää kyllä itsekkin! on käynyt samalla tallilla jossa me käytiin ja vielä ratsastamassa. kehtaatte vielä.
MENKÄÄ ITTEENNE JA MIETTIKÄÄ MILTÄ MUSTA NYT TUNTUU..

vanhoja muistelen, MUTTA nyt ne jokainen sana mitä kuultiin niin ravaa ympäri päätä vielä tänäkin päivänä.!!!!!

ikinä että saa anteeksi!!!

varmasti jokainen silloinen yläsateella yhtäaikaa ollut muistaa. varsinkin te jotka kokoajan hirnuitta!

aika lapsellista touhua sanon minä. pilata nyt toisten hyvä harrastus!!

hevosissa ei ole mitään vikaa eläimenä..