IRC-Galleria

luulin tän olevan rakkutta aitoa tunnetta
mut livenä tää olikin Surua ja pahuutta sydämmessä
sydämmen ikuinen julmuus oli se ainoa turhuus
se jota mä etsin rakkaudella mä sen keksin
keksin sen voittavan jos toinen tajuaa toisen koittavan
ja tiedän sen tietävän miten tulen sitä sietämää
siedän sen jos minusta et tyttöäsi halua
jos livenä sä näät mua ja et ees haluu satuttaa
tiedän hetken koittavan ja rakkautemme voittavan mut miks sit näin käänty tää äkittäin
sä satutatmua joh kerran ja et tiedä pätkää verran milt se must tuntuu kun satutat viel toisen karran
sitä ellet tosiaan kaipaa , sydämmeni tuskasta alkaa jo painaa
ja taas kerran tää on sulle vaan satua
unelmaa jotain niin ihanaa , mutta niin kylmää kuin vuotava veri mun silmistäin
kun särkynyt sydän puolittain
kun poskeltani vierivä kyynel
ja kun sisälläni tunnen tyynen sen minkä sä annoit ja sen minkä sä taas veit
mutta tottahan tää lie ei pitkälle vie meidän yhteinen ynelmien tie .
tiedän aina vain että katot tän kuin leikkinä vain
leikkiä tää kaikki kai on yhtä näytelmää vaan josta ikinä selkoa en saa
jota en ikin unessanikaan
ei en sitä tule unohtamaan
tätä rakkautta mä sidon vaan
ei se koskaan tuppaa unohtumaan
vaan se saaa mut kerrankin punastumaan
rakkautesi taas mussa leimuaa
ja tää loppuu tähän ja elämästäni mee pois et saa