IRC-Galleria

Unet ovat sisimmän viesti valvetilalle, siksi niitä kannattaa kuunnella tarkasti! Useimmiten toistuvaksi elementiksi Sinun unissasi nousivat mestariunet. Onnistuminen tehtävissä, asioiden sujuminen ja kaikenlainen taitavuus unimaailmassa kertoo siitä, että asiat elämässäsi ovat kutakuinkin mallillaan. Alitajuntasi ei tarvitse lähettää sinulle uniin varoituksia, vaan saat positiivista palautetta sisimmältäsi. Istut itse oman elämäsi ohjaksissa, valitset itse ajosuunnan ja pääset myös nauttimaan matkanteosta.

Elämä tarjoaa haasteitaan, mutta sinulla on vahva selviytymisen tunne ja olet valmis ottamaan ne vastaan uusina mahdollisuuksina ennemmin kuin uhkina.

Elät elämääsi mestarillisin ottein.

OLET HYPPYNARU!

Ulkoleikkijöiden kuningas hyppynaru ei pysy hetkeäkään paikallaan! Sinulla on aina aikaa pienille tai vaikka isommillekin juhlille, joihin haluat kerätä mahdollisimman suuren porukan. Mitä enemmän porukkaa, sitä enemmän hauskaa!

Yritä myös rauhoittua ja oppia kuuntelemaan, sillä jatkuva ylivilkkautesi saattaa estää syvällisen ihmissuhteen synnyn.

BILEMEKKO

HOIVAAJA

Sinusta tulisi hyvä äiti! Hoivaaja, paijaaja, pienen pään silittäjä - kaikille löytyy lämpöä ja rakkautta. Hoivaaja tuntee vahvasti ja on empaattinen, ja kärsii siksi kovasti muidenkin tuskista. Hiljaa ja huolella hän hoitaa kanssaeläjiään, jotka eivät aina muista kiittää. Hoivaaja ei kiitosta tosin kaipaakaan - hän näkee työnsä tuloksen luomastaan rentouden ilmapiiristä.

MALLI

Poseeraamisen ammattilainen, jonka päätä eivät suhteellisuusteoriat vaivaa! Elämässäsi suurinta iloa tuottaa hyvältä näyttäminen, mikä karkottaa tehokkaasti seurastasi turhat kirjaviisaat. Eikä se haittaa; kuka jaksaa kuivaa analyysia ihmiskunnan tilasta tunnista toiseen? Nautit kehosi huolehtimisesta ja pidät itsesi kondiksessa.

Railakas ja tyylikäs mannekiinin työ on omiaan sinulle. Muista kuitenkin, että mallina oleminenkin on toisinaan kovaa työtä!

säpinä sanoo:
lähen puolelt :D

Antsa sanoo:
minne?

säpinä sanoo:
xD

Antsa sanoo:
täähh?

säpinä sanoo:
OOKSÄÄ VÄHÄN TYHMÄ VAI :D

Antsa sanoo:
no nyt hiljaa

Antsa sanoo:
ja selität

Antsa sanoo:
tämän asian

Antsa sanoo:
.d :D

säpinä sanoo:
Minä lähden 21.30(puoli kymmenen) pois tietokoneelta. Suljen sen ja menen nukkumaan.

Antsa sanoo:
ai

Antsa sanoo:
oot nii ennalta-arvattava

Antsa sanoo:
:D

säpinä sanoo:
ps. ennalta arvattava kirjotetaan erikseen

Antsa sanoo:
ei muuten ole

säpinä sanoo:
no varmaan on

Antsa sanoo:
kysynö meidän mutsilta

Antsa sanoo:
se on äiän opettaja

säpinä sanoo:
no kysynö vaa

Antsa sanoo:
äikän

säpinä sanoo:
mikä sellane kieli on

säpinä sanoo:
äiä :D

Antsa sanoo:
äidinkieli

Antsa sanoo:
:D:D

Antsa sanoo:
nii on se väliviivalla

Antsa sanoo:
äitiki sanos

Antsa sanoo:
älä väitä vastaa

Antsa sanoo:
oot nyt vääräs

Antsa sanoo:
:D
Antsa sanoo:
hajoo sit siihe

Antsa sanoo:
nii

Antsa sanoo:
homo

halipula on suunnaton.

"Mä haluun matkaa kauas täältä
Kunpa totuudelta voisin mä selkäni kääntää
Haluan vaan sun luokses takas
Haluan sua vasten vaan painautua rakas
Oot niin kaukana musta ja mä mietin
Joka hetkee jonka sun kanssas vietin
Jätin sydämeni jonnekkin kauas pois
Ottaisin sut mukaan jos sen takas hakee vois
Oot mielessäni sekä joka muistossa
Muistan senkin kun me suudeltiin sielä puistossa
Missä aina ystävinä aikaa vietettiin
Toisiamme heikkoina hetkinä lohdutettiin
Mut ne ajat ei unohdu vaik ne on jo takana
Kaikki muistot viiltää sisimpääni niinkun katana
En muuta toivo kun vaan saisin olla sun luona
Ja kohta tuun jo takas niin nopee ettet huomaa

Aina kun on se aika tyynyyn painaa pää
Sun kasvosi on ainoo joka mun mieleen jää
En tiennyt miten ikävä voi näin paljon raastaa
Täs joudun makaan yksin et oo vieressäni taaskaan
Aika vaan kuluu se on pois mun elämästä
Jokin estää mua eteenpäin elämääni vetämästä
Kulta sä oot ainoo joka ymmärtää
Mitä asioita pyörii sisällä mun hauraan pään
Kun katson peiliin näen vain pienen pojan
Joka tekemisillään on kaivanut itselleen ojan
Kun katson siitä mun omiin silmiini syvälle
Näen sun itkevän ei todellakaan tunnu hyvälle
Oon silti liian nuori totuuden tajuamaan
Ja kui paljon ikävä voi painaa ei muil oo hajuakaan
Rakas kulta mulla on ikävä
Ja mun rakkaus sua kohtaan on lupaus pitävä

Päivin ja öin sun kuvas mieleen palaa
Vaikka se sattuu silti mietin mä sua salaa
Kynän kautta kyyneleeni sulle vuodatan
jos saan sut ikuisesti pitää ootan vaik vuosisadan
Jos soittaisin sulle niin vastaisitko
Jos kaikesta pyytäsin anteeks niin antaisitko
Jos antaisin sulle kaiken niin ottaisitko
Jos oisin surullinen niin huomaisitko
Ja jos huomaisit niin lohduttaisitko
Jos nyt takaisin tulisin niin halaisitko
Jos kokonaan pois lähtisin niin unohtaisitko
Tää kaipuu saa mut voimattomaksi
Kaikki on hyvin aina kun me ollaan kaksin
Oot liian kaukana vaik kätes kädessäni tunnen
Oispa kaikki niinkuin joskus silloin ennen."

vittuku karppisest oli tullu hyvännäköne.

On se niin ihmeellistä
kuinka jostain voi pitää
niin paljon.
Kuinka joku voi olla niin
tärkeä.
pelkällä olemassa olollaan
saada hymyilemään.

Kun suljen silmäni, näen
sen hetken.
Hetken, kun olin ensi
kertaa ihan lähelläsi.
Voin tuntea vieläkin ne
lämpimät väreet,
jotka kulkivat sisälläni
silloin.
Jotka kulkevat sisälläni
aina, muistoina.

Vaikka me ollaan koettu
hyviä ja huonoja hetkiä,
tiedän että sä olit
ensimmäinen joka kosketti
mua syvältä.
Pyydän anteeksi kaikista
turhista riidoista,
ilman niitä ei kuitenkaan
oltais opittu
kunnioittamaan toista.

Ollaan käsikädessä
kävelty, kaiverrettu
muistoja meistä.
Mietitty elämän
tarkoitusta, ja itketty
yhdessä.
Nukuttu ihan lähekkäin,
kuunneltu yön hengitystä.
Välillä herään siihen kun
silität mun hiuksia,
tiedät, kuinka paljon
pidän siitä, että joku
koskettaa.
Varsinkin, kun se joku
olet juuri sinä.

Astuit mun maailmaan.
Upotit nimesi sydämeeni.
Piirsit kasvosi syvälle
sisimpääni, syvälle
sieluuni.
Sait mut rakastumaan.