IRC-Galleria

1.Elämäni kestää ehkä kymmenen vuotta tai hieman enemmän. Jokainen ero sinusta merkitsee minulle kärsimystä, ajattele tätä ennenkuin hankit minut.

2.Anna minulle aikaa käsittää, mitä vaadit minulta.

3.Isäntäni, älä anna minun pettyä, istuta luottamusta minuun - siitä elän.

4.Jos et ole minuun tyytyväinen, älä ole minulle kovin vihainen, äläkä sulje minua sisään rangaistukseksi, sillä sinulla on työsi, huvisi ja ystäväsi - minulla on vain SINUT!

5.Puhu joskus kanssani. Vaikka en täysin ymmärrä sanojesi merkitystä, niin ymmärrän joka solullani äänesi sävyn, joka puoleeni kääntyy.

6.Tiedän isäntäni, miten minua kohtaan käyttäydyt, sitä en unohda koskaan.

7.Pyydän; Harkitse ennenkuin lyöt minua. Leukani voisivat satuttaa sinua ja murskata pienen kätesi luut, mutta en koskaan halua käyttää niitä tähän.

*) 8.Huomioi isäntäni tämä: Olen aina lattian rajassa. Kun nukun lattialla, hengitän ilmaa lattian pinnasta ja nuolen välillä muovimattoa, jossa on streptomyces bakteerin (=ns. sädesieni) erittämää valinomysiini myrkkyä, joka saa minut ärtyisäksi ja voi muuttaa koko persoonaani.
Myrkyn vaikutus voi lakata jo muutamassa tunnissa kun pääsen raittiiseen ilmaan! Rakas isäntäni, myös pieni leikkikaverini-sinun lapsesi kärsii tästä, JOTEN AUTA MEITÄ!!!!!!

9.Ennen kuin haukut minua työssäni haluttomaksi, vastahakoiseksi, tai laiskaksi, ajattele: ehkä sopimaton ruoka kiusaa minua, ehkä olen pakotettu olemaan liian kauan auringossa, tai kuumassa autossa tai saattaahan minulla olla murtunut sydän.

10.Isäntäni, huolehdi minusta kun tulen vanhaksi. Myös sinä tulet kerran olemaan vanha.

11.Rakas isäntäni, kulje jokainen vaikea matka kanssani. Älä koskaan sano "En voi nähdä sellaista", tai "Sen on tapahduttava poissa ollessani".
Minulle on kaikki helpompaa sinun kanssasi - myös viimeinen matkani. Kiitos.

miten voi aika kulua silmän räpäyksessä??? 5kk siitä kun iskä kuoli :'( ei sitä vieläkään tajua... ei voi ymmärtää et se on lopullisesti poissa eikä tuu enään koskaan takas... tuntuu kun se vaan ois jossain matkalla ja palaa vielä... :'(

tulispa se takas... :'(

hautajaiset on ohi... huomenna uurnan lasku... ja elämää pitäis jatkaa eteenpäin kaikesta huolimatta... aika rankkaa... jaksais vaan...

päivä jota pelkäsin niin kauan ja joka tuli niin äkkiä... niin odottamatta... tuntuu että kyyneleet eivät lopu ikinä... mistä niitä oikeen tulee koko ajan? on ihan sairaan vaikeeta yrittää ymmärtää mitään tapahtuneesta vielä pitkään aikaan... en vaan voi ymmärtää että mun isäni ei enään oo täällä ja se vietiin pois jo 32-vuotiaana :'( niin väärin!!!