Kun sä tulit mun luo, luulin sun vain hetken pienen viipyvän mun vierelläin. Mutta lähtenyt et pois vaan jäit mun luo ja susta tuli osa mun elämää <3
katsotaan kahestaan tähtiä,
unohdetaan kaikki muu,
siinä vain sinä ja minä.
nautitaan toistemme
lämpöisestä läheisyydestä.
vain me<3
vaihdamme helliä pusuja
ja suudelmia, niin
helliä mutta samalla
täynnä kiihkeyttä...
siinä unohtuu kaikki muu...
ajat muuttuu, ihmiset muuttuu... :/
mikä joihinki ihaniin ja rakkaisiin ihmisiin on tullu...?
mikä on järkevistä ihmisistä tehny ihan idiootteja...
mä en voi tajuta...
mut mä en aijo enempää jaksaa semmost...
mulle riittää...
kumpa voisin päästä täältä pois
kauas pois
olla yksin ja selvittää asiat mielessäni
niin voisin selvittää asiat muillekin
mitä oikeasti haluan
päässä pyörii kysymyksiä ilman vastauksia...
vastausten eteen täytyy tehdä uhrauksia...
mutta mistä saada rohkeutta tehdä uhrauksia...?
tarviin voimia ja uskallusta...