IRC-Galleria

Jouluyön metsän ihme - kirjoittanut Riina-Kaisa Saarelma

Talvinen metsä on äänetön kuun loihtiessa hahmoja valkoiseen hankeen, loistaessaan puiden välistä maahan. Mutta jos olet oikeassa paikassa jouluyönä odottaen kärsivällisesti ja äänetönnä, voit nähdä joulun ihmeen.

Sillä jouluyönä, muutaman tunnin ajan, metsän olennot ovat rauhassa keskenään ja kaikki kerääntyvät seuraamaan haltijain jouluntanssia. Eläimet seisovat, istuvat ja makaavat ääneti, peto saaliinsa vieressä, lumoutuneina seuraten kuinka haltijat tanssillaan juhlistavat tuota maagista yötä.

Kuu valaisee metsä aukean, jolle eläimet kerääntyvät. Kun kaikki ovat paikalla, saapuvat kauniit haltijaneidot, kultaisten ja hopeisten hiustensa välkehtiessä kuunvalossa. Jostain rupeaa kuulumaan hiljainen soitto, ensin hyvin hiljaa, sitten hetki hetkeltä voimistuen. Haltijaneidot liikkuvat keveästi musiikin mukana. He aloittavat hitaasti, heidän kätensä liikkuvat kylmän ilman läpi. Sitten, he lähtevät liikkeelle. Hangelle ei jää jälkiä, niin kevyitä haltijaneidot ovat. He liikkuvat toisensa lomassa ja heidän pukunsa liikkeet hämäävät katsojan. Tanssia kestää tunnin ajan.

Sitten, hitaasti kuunvalo heikkenee, kertoen lumotun hetken olevan päättymässä. Haltijaneitojen hahmot hämärtyvät. Ensimmäiset eläimet havahtuvat ja lähtevät pois. Kun haltijat ovat täysin kadonneet näkyvistä, kuun loisto kirkastuu hetkeksi.



Silloin, sudet nostavat kuononsa yhtaikaa kohti kuuta ja laulavat oman laulunsa hyvästiksi lumotulle hetkelle. Lopulta, kuu katoaa näkyvistä. Viimeisetkin eläimet lähtevät pois. Hiljaisuus on täydellinen. Jos seuraa hankea tarkasti, voi nähdä, kuinka äänetön tuuli pyyhkii pois eläinten jäljet jättäen jälkeensä puhtaan, koskemattoman hangen. Viimeinen kuun säde välkehtii hetken hangen pinnalla. Hetken kuluttua se haipuu pois. Ihminen, joka pääsee todistamaan tätä ihmettä, on lopun elämäänsä siunattu.