IRC-Galleria

Niinkuin moni muukin, meidänkin kirppu kävi lauantaina latotansseissa...pienestä pitäen, tanssija poika tulloo...mitä kovempi meteli sitä paremmin nukutti. Kyllä varmaan oli nuorin kävijä :) Niin ja oli ensimmäinen yö mummolassa...hyvin nukutti puol viiteen asti ja sit valvottiin ja ähellettiin.
Mummo oli jo meitä edellä ja oli ostanut hänelle "vauva" pulkan...niin ja sitterin, hoitoalustan ammeen ja mummola vaatteita. Eipähän kaikkee tarvii ees takasii kannella. :) On se jännä mite aika menee nopeesti. Aamut on vain ajatus ja sit onkii jo päivä pitkällä...nytkii mie sain hänet päikkäreille ja ite istun hiukset pystyssä, yöpaita päällä erittäin hehkeenä ja nälkäsenä tietokoneen ääressä, joten on varmaan aika tehdä jotain.

Alkaapi meijän nuutisella olla luonnetta jo tässä vaiheessa...äitille kiukutaan ja hamutaan koko ajan tissiä ja jos sitä ei heti paikalla tule, huuto on mahtava...vieraiden tullessa esittää sitten enkeliä...nukkuu ja virnistelee! :) Tänään sitten "virallisesti" kirpun isä tunnusti tehteensä tämän kaiken..ja kirpusta tulee Hallikainen. Meillä on nimikin niin hakusessa, miulla oli hälle kyllä nimi mielessä, mutta ei tollaselle kirpulle mitään "miehistä" nimee voi antaa! Joten päätimme että hänestä tulee Kirppu Nuutinen. noniin nyt ukkeli heräilee...

on se vaan niin ihana ja rakas, oma mussukka!

Nyt meillä on ihana pieni ihme....helpolla häntä ei saatu, mutta nyt kaikki hyvin. Saimme hänetkin eilen kotiin, lasten teholla kun joutui melkein viikon olemaan. Se oli jotain niin niin raskasta ettei sanoin voi kuvailla. Vaikka hänellä ei suurempaa hätää ollut, ikävä oli mahoton kun ei saanut häntä vierellein. Nyt on eka yö kotona vietelty, söimme koko yön, tai siis hää söi...siltä se ainakin tuntui. Mut ei suurempia raivareita kuitenkaan saanut. Vatsa on aika kipeä hällä, johtuu vielä niistä antibiooteista, ja sitä hieman pitää itkeä. Muuten rauhallinen poika, ainakin vielä! :)

Pikkuisemme saisi tulla jo! Suunnittelin huomiseksi hyvää kävelylenkkiä, siivousta ja uimista, jospa vähän auttelisi toista...Kaikki keinot ovat sallittuja, kun tuntuu et räjähtää. Mitään kunnon supisteluja ei ole vielä ollut, mutta "tyyntä myrskyn edellä", sitä tässä aavistelen! :)
Voimia pitäisi jostain vain saada....on mennyt nää viimiset viikot kirppua odotellessa niin sekavasti, ettei välillä hänen tulemista edes muista. Hyvä kun on sängystä jaksanut nousta...Tunteet menevät laijasta toiseen, on luopumisen tuskaa ja samalla pitäisi iloita uudesta tulokkaasta. En tiennyt ennen tätä, että jotakin voi ikävöidä näin paljon. Ikävä ja kaipuu ei koskaan häviä, silti elämä jatkuu, sekä alkaa. Muistot ei onneksi ikinä häviä. <3

Oli sulla sydän niin lämmin ja hellä,
oli siellä paikka meille jokaiselle.
Mitään et pyytänyt, kaikkesi annoit,
meitä aina muistit, huolta kannoit.

Kauniina muistot voimaa antaa
surun raskaan hiljaa kantaa.

Kävimme sitten maanantaina äippäpolilla. Kurkkasimme kirppua ja otettiin käyrä. Kaikki ok, pieni painoi 1,9 kg, vielä saapi kasvaa!! :) Ultras hää vaa ois pyllyä meille näytelly, saatiin kuitenkin joitain mittoja, kovan työn jälkeen. Lääkäri oli hiukkasen tökerö, outo huumorintaju, ei ainakaan meillä kohdanneet. Tokasi näin: Muuten kaikki näyttää olevan hyvin, mutta....(erittäin pitkä hiljaisuus)....valitettavasti lapsi on.....isänsä näköinen!!! Ei siis yhtään kivvaa, pakko oli säikytellä, oikein nautti siitä! ;) Nukkuminen alkaa olla hiukan epämukavaa, tarvitaan kymmenen tyynyä, oikea kylki, asento, tunti aikaa mylläämiseen ja sitten saan jonkunlaisen asennon ja päätänkin vaihtaa kylkeä! Tässä rytmissä se menee, ennen kuin olen niiiin väsynyt että nukahdan vaikka istueltaan. Töitä vielä tämä yö ja kuusi sen lisäksi, alkaakin olla kroppa siinä kunnos et lepo tekis terää.
Viikko Torremoliinoksessa meni nautiskellen lämmöstä ja hyvästä ruuasta. Naperokin oli aika iisisti koko loman, ei erikoisemmin muljunnut. Taisi olla aurinko ja lämpö hänenkin mieleen...Nahka senkun paukkui kun rannalle pyllähdin, hänenkin oli päästävä lähemmäs aurinkoa. :)
Ja nyt närästää pirusti...taidankin tästä lähteä hakemaan vähän helpotusta!

Neuvola eilen...massu tehnyt pikku pyrähdyksen ja päättänyt kasvaa vähän nopeemmin...painoo ei oo onneks miule viel hirveest kertyny, reilut kaks kiloo...sokerirasituskokeessa kärähdin, nyt sitten tarkkailemme sokereita, ja sain lähetteen synnärille..kurkataan miten kirppu voi, onko päässyt kasvamaan liian nopeesti kohonneiden vs takia. Eipähän tarvii huolta kantaa, kun otetaan kokeita vaikka vain "varmuuden" vuoksi!
Kävimpä tässä tänään hiukkasen pyöräilemässä, olipa elämäni pisin matka, vaikka kilometrejä ei ollut kuin 9!!! Vatta veti joka ylämäessä aivan kramppiin, sitten ihailimme 5min maisemia ennen kuin jatkettiin matkaa! Noh tulipa käytyä, kotona olin nii väsyny, että sänky kutsui nukkujaansa...
Nyt toipunut, alampa valmistua illan "treffeihin", elokuviin oli ajatus lähteä ;)

Rakas pieni temuaa jo kovasti...tietysti silloin kun yritän käyvä nukkumaan!!! Rytmit hällä ainakin on sekaisin kun yö on hänelle päivä, tietysti kun vain öitä teen ja yritäppäs sitten vapailla käyvä ihmisten aikoihin nukkumaan, ehei kirpulla on kovat potkupallo treenit menossa!!! :) Siinä sitten valvotaan ja ihmetellään pienen menoa...ihanaahan se on, kohan joskus antais nukkuakin. Pienelle on jo menopelit hankittu, vähän aikasessa, mutta ompahan sitten kun niitä tarvitaan! Torsti oli jo ihan ihmeissään kun niitä vaunuja kokosimme, voi kun arvaisi, että se on vielä pieni muutos tulevaan verrattunu!
Itku alkaa olla aika herkässä..yks päivä vollotin melkei kax tuntii putkee ku telkkari poksahti ja hajos!!! Olis sitä varmaa muutenkin surtu, mut näitten hormooneiden kanssa oli kyllä sellanen suru saattue, et huhhuh! ;) Nyt vain kirppua kasvattelemaan ja jännittämään ku keskiviikkona laitetaan taas neuvolassa potti puntariin...iiks! :)

Pikkuinen voi hyvin ja kasvaa kovaa vauhtia. Miuta riutelee kamala väsymys, ja närästys..kivoja juttuja molemmat! Verhoja koittelin ommella, tai oon jo ommellu 2 viikkoo, rankkaa!!!! Serkkuni rakas toi kirpulle kastemekon, jota sitten pyöritellään suvus..olipas se kaunis! :) Siihenkin pitäs lisäyksii ommella, mutta ei onneksi oo kiire!!! Mutta aina mie saan sen aikaseks vaik ois vuos aikaa jotai tehä!
Kuuntelen lasten hengellisiä lauluja, suosittelen, jos raskaampi kyllästyttää. ;)
Ikeas käytiin poikien kans (teron ja torstin) oikein hermot lepäs! On se niin ihanaa!!! Tulihan sitä kaikkee osteltuu, mut suurin oli toi nojatuoli..oli varmaan hauskan näköstä ku kaikki survottii meijä autoon ja lopuks koira kamojen päälle ja nokka kohti lappeeta. :)
Tero taas "harjotuksis", ja mie kökötän yksinää kotona, ihana perjantai ilta! Mut lähempä koht lämmittelemään saunaa ja jospa sitä herkkuja kaapista löytys....?