IRC-Galleria

en ees tiiä että missä me oltiin tai mihin mentiin ja mitä vuttua me siellä.
harmi ettei mulla oo pikkueetä, oisin voinu takasin tullessa pöljäillä kuskin paikalla enkä vaan vieressä. kyllä alko loppumatkasta jo tuntua siltä että iso hihna vetää tyhjää, että kerro äkkiä ennenku mie saan suun auki. pisneksiä pisneksiä...

oli muuten aika järkyttävän näkönen ajoneuvoyhistelmä mennessä, yhteispaino vaan noin 4,5 tonnia. huoju aika mukavasti muutamaan kertaan. ja apua mihin korpeen me sillä ajettiin, ihme ettei se peltotie sortunu alta ku vesi huilas siitä yli ja me paineltiin vielä rotiskon kans 90 asteen mutkaan sillä. oli kärry aika hyvin kiinni vissiin. ja hyvä tie. varmaan just sen autonlevynen, ehkä sentin leveempi. ja sitte ku sohjoylämäessä kiinni jäätiin nii eiku kuorman purkuun. mie kyllä juoksin karkuun siinä vaiheessa, sen verran pelottava se rotisko vaikka itekki oon letukkaa ajanu, tosin farkkua.

lähtö venähti puol tuntia ku piti levy tehä, että puol yhen aikaan yöllä alettiin oleen jo autossa. mut en sitte oikeen tiiä että kummalla meistä pöljätti enemmän, mulla varmaan alkumatkasta mut sami otti loppumatkasta kiinni aika hyvin. kunnon musat ja varvassukat nii niillähän pääsee jo pitkälle. mutta seinähulluja molemmat.
mie laitan eka kärsän persuksiin.

absolut.

puol seittemältä alko asko-läppä lentään, melkeen vois sanoo että ihan hyvin meni siihen asti ku jullikka paino ohi ja esko hyppäs kuvioihin. pikkasen älyvapaata meininkiä. hyvä että oli jarrukärry perässä, vaikka mieluummin oisin kyllä luopunu koko rotiskosta, sen verran hieno se takasintuloauto oli.

ja viitasaaren absille ei muuten mennä enää ikinä, oli tainnu jäähä kaikki järjellinen toiminta johonki teboilille jo kauan ennen sitä.
pistä nyt se vuttu piiloon
pistä nyt se vuttu housuihin
siis voivuttu

mie oon ihan varma että niissä autoissa oli piilokamerat. siis aivan taatusti oli ja nyt ne saa siellä sonylla kattoa että voi suatana, tolle äijälle ei anneta autoo enää ikinä. sen verran hyvin me osattiin kikkaa jammailla. ja maailman kaunein esko sai kyyneleet silmiin. vai oliko se kauhein. esko. mut ei meinattu montaa kertaa sohasta ojjaan

pakko sanoo että ainoo järkevältä kuulostava lause samin suusta aamu yheksän jälkeen oli
"en minäkään kyllä ihan täysillä käy"

eskolla ja kerttulilla oli kyllä nasta reissu, aika timmi masu mulla nykyään.
"annappa tyttö suklaatia, vai tirpasenko nokkaan?"
"yks on kyllä vetäny tuota suklaatia ko napajäätikkö"
"taas joku narahutti nahkapenkkiä"

"kuuleppa kerttuli, jäähäänkö me tähän istuskelemaan vai käyäänkö me kahaveella?"
"no sitä vasta on kohta 30 vuotta jo mietitty, että mennäänkö vai eikö."

"kuule elviira, millä mie tämän tästä nyt käännän, pyhällä hengelläkö"
"ja voivuttu suoraan lätäkköön. tuli pahempi, perruuta takas."

meinaa sattaa taas lunta, ja tonttu ei saa unta.

jos tuo kaikki ois oikeesti kuvattu nii kyllä hävettäs kattoa sitä selväjärkisenä. alun perin piti olla takas oulussa joskus yhen aikaan, mut vähä venähti ja puol kuuen jälkeen oltiin maisemissa ja puol seittemän pintaan pääsin kämpille.

voi hyvänen aika. pitäs lähtee siivoon kämppää, se pitää tehä ennenku huomena painelen ivaloon, ja saahaan muuten ensimmäinen nainen tänään kylästeleen meillä tänään. onhan noita miehiä jo ollukki. ja lisää tulee, hyvä hyvä.