IRC-Galleria

Tällä kerralla mieli vaihtu aatteisiin,
uupumattomiin olemattomiin haaveisiin,
tuntuu tyhjältä mikään ei helpota,
mikään ei paikkaa, eikä korjaa vikoja,
edelleen herkkää kohtaan koskee,
sitä ei voi ostaa, eikä vertaa onneen,
mikään ei tule olemaan pysyvää,
vasta sillonkun ajan pystyy pysäyttää,
sais nauttii niistä hetkistä pienistä,
jotka on ajat sitte menny mun edestä,
en pysty edelleenkään vaikuttaa,
on avuton olo, niiku vauvana konsanaan,
tuntuu sille että kohta ei voi parantuu,
minkä takia surra tai ettiä taas joku uus?
helpommalla tavalla helpompaa etsiä,
turhaa takertua ja taas sitten pettyä,
taidan pysyä konaan omillaan,
turhaa antaa kenenkään suuntaa vaikuttaa,