Koko elämänsä ajan Kurt Cobain kärsi masennuksesta, kroonisesta keuhkoputkentulehduksesta ja pahoista vatsakivuista, joille lääkärit eivät löytäneet mitään selkeää syytä, joten Cobain lääkitsi itseään heroiinilla 1980-luvun puolesta välistä lähtien. Jo lapsena hänelle määrättiin ylivilkkauteen amfetamiinin kaltaista, riippuvuutta aiheuttavaa Ritalin-nimistä lääkettä. Tästä sanotaan alkaneen Cobainin koko elämän kestänyt huumeriippuvuus. Hän yritti vieroitushoitoa ensimmäisen kerran vuoden 1992 alussa otettuaan yliannostuksen heroiinia Saturday Night Live esiintymisen jälkeen. Hän otti yliannostuksen myös heinäkuussa 1993 ennen esiintymistään New Yorkissa, mutta Love elvytti hänet laittomasti hankitulla naloxonenilla, eikä yleisö havainnut merkkiäkään mistään epätavallisesta. Maaliskuussa 1994 Roomassa Cobain otti sekaisin shampanjaa ja flunitrazepamia, Courtneyn mielestä tämä oli hänen ensimmäinen itsemurhayrityksensä, mutta Cobain sanoi sitä puhtaaksi vahingoksi. Yhdysvaltoihin palattuaan hän suostui ystävien ja sukulaisten painostuksesta vieroitushoitoon Los Angelesilaiseen laitokseen. Hän kuitenkin karkasi laitoksesta ja katosi oltuaan siellä vain pari päivää.