IRC-Galleria

Vitun kiva olla koulussa ku migreeni ja muutaki paskaa.

Se ketä tietää miltä tuntuu menettää tärkee ystävä,
nii ehkä ymmärtää tän miltä tuntuu.

Et saa nukuttuun etkä syötyyn etkä tehtyy mitää.
Etkä jaksa kuunnella mitään paskaa.

Oot vaan etkä tajuu mitään. Oot vaan etkä jaksa
mitään. Oot vaan ja kukaan ei jaksa välittää.
Oot vaan ja kaikille on ihan sama missä sä oot tai
mitä teet. Oot vaan olemassa.

Ei ois mitään syytä enää jatkaa, silti pitäis jaksaa,
mut miks? Miks pitäis olla kun ei oo mitään jäljellä.

Mitä kukaan muka tietää musta tai mun elämäst.
Kuka sä oot sanoon mikä mä oon ku et tunne mua.
Mitä sa luulet et tiedät musta ku et tiedä oikeesti
mitään. Tuu sit sanoon ku tiedät. Et voi tietää jos
et kysy multa.

Mieti eka mitä sanot ja miks.

Miks sä lähdit pois, miks jätit mut yksin tänne. Miks?
Ilman et sanoit mitään. Etkö sä tienny kuin mä sua
rakastin? En kerinny enää sanoo ku olit poissa. Haluun
sut tänne takas et vois ottaa sut syliin ja halaa sua.
En koskaan päästäis irti.

Säkö muka välitit? Miks teit näin, miks sanoit niin?
Kerro miks teit niin?

Jos ei jaksa nii ei jaksa, jos ei kiinnosta niin ei
kiinnosta, jos ei haluu niin ei haluu.
Jos välittää nii välittää, jos tarkottaa nii tarkottaa.

Koita nyt ymmärtää. Mitä mulla enään on? Ei oo,
ainakaan ei tunnu siltä.

Jos välittää nii sano, jos kiinnostaa nii sano, jos haluut
nii sano, jos ymmärrät nii sano, jos jaksat nii sano.

Anteeks, mut mä en jaksa.

Ne ketä on mulle tärkeitä, niille oon sanonu. Ne ketä
on ollu mun kavereita, niiden kans oon ollu. Ne kenestä
oon välittäny, sen oon sanonu. Sulle sanoisin jos voisin.
Se ketä rakastan, en oo pystyny sanoo. Haluun, mut
en pysty.

Sattuu, liikaa.