IRC-Galleria

(Raahe - Tampere 27.6-5.7 '07)

Tulipa tehtyy pyöräreissu parin gimman kaa! Lähtöpäivä oli 27.6 ja takas tultiin eilen illalla 5.7 kymmenen jälestä junalla.

Lähettiin ke polkeen kohti Kalajokea, ilma oli huippuhyvä ja matka rullas n. 20km/h etiäpäin. Eikä tuntunu missään! Ku sit Kalajoelle päästiin ni kävästiin ABC:llä tankkauksella ja pijettiin pikku levähystauko. Sit jatkettiin matkaa kohti Himankaa, oli tarkotus yöpyy sielä jossain, mut ei löytyny mieluista paikkaa joten matka jatku etiäpäin. Marinkaisisa tai jossain sielä suunnalla meijät sit yllätti pikkanen vesisaje, mut ei se haitannu ku meil oli nii hienot sajetakit. Vähä vaan kastuttiin. Matka jatku edelleen ku ykösluokan taukopaikka ei ollu ihan sitä mitä kuviteltiin, paskanen huussi puiden seassa, mieluummin kävi kökkimäs pensaissa. Päätettiin sit jatkaa siit taukopaikalta, hetken aikaa karttoja tutkittuamme, kohti Zoo Caravania, joka sijaistsi n. 10km päässä Kokkolasta. Pistettiin teltta pystyyn caravani alueen soraselle parkkipaikalle. Ja oli hyvä nukkuu! Vettä tuli ku esterin peffasta ja viereisestä eläintarhasta kukko piti omaa showtaan läpi yön. Ensimmäisen päivän saldo oli jottain päälle 100km!!

To (28.6) aamuna lähettiin Kokkolaa kohti. Vettä sato ja hirvee vastatuuli. Mut se ei meitä lannistanu vaan sinnillä polettiin! Käytiin Kokkolan cittarisa vähä ostoksilla, piti jottain matkaevästä saaja jotta jaksetaan polkee. Sit matka jatku kohti Lappajärveä. Tuntu ettei edetä yhtään ku oli nii paska ilma. Kahteltiin kauniita maisemia, Teerijärvellä lehmät oli linssiludeja ja pitipä meirän kysyy neuvoo paikalliselta pojalta kui päästään Lappajärvelle. Helppoa oli. Joskus sit aamuyön puolella oltiin Lappajärvellä, kello tais olla 02.jotain. Teltta pystyyn golf-kentän laijalle ja nukkumaan! Aamul tuli joku naishenkilö sepottaa että kuin lujaa se golfallo voi lentää, n. 200km/h, sehä käy kipiää ku se osuu ihmiseen! Ihan ku ei ois tiietty! Jossain välissä to-iltana soitettiin myös 020202 ja aateltiin et sieltä osattas neuvoo, mut paskat, se akka osannu mittää eikä tiennykkään mistään mittää! Piti sit ominneuvoin suunnistaa!

Perjantai aamuna aurinko paisto melko lämpimästi ja olihan taivaalla mustia pilviäki. Mut oli pakko jatkaa matkaa vesisateen uhallakin. Ja niihä se sit rupes sataan, mut mentiin suojaan Lappajärven kylälle jonnekki katokseen ja ooteltiin et saje loppuu. Se oli pikku kuuro. BTW, mun kameraki meni rikki, ei enää lähe päälle. niisk. Kysyttiin eräältä herrasmieheltä tietä. Ja taas osattiin polkee. Alko jo tuntuu vähä jaloissa. Kuortaneella oli ihan HELEVETIN iso nousu. Suosiolla käytiin siin nesteellä vähä tankkauksella ennenku lähettiin nousee sitä mäkiä ylös. Se oli loiva ja pitkä, ainaki 2km. Mut nousun jälkeen oli sit mukava alamäki! Meijän oli tarkotus polkee Virroille, mut väsytti jo nii kamalasti et etittiin Alavudelta yöpaikka. Je sehän löytyki sit pellon laijalta. Siihen teltta pystyyn ja nukkumaan. Ensteks vaan Mobilattia, sinne missä kipu on. Oli pohkeet aivan hemmetin kipiänä!

La aamuna paisto aurinko ihan hemmetin kuumasti mein telttaan! Hikiä puski. Siinä sit hilluttiin puolialastomina teltan ulkopuolella ja levittettiin aurinkorasvaa. Autot tööttäili! Lähettiin polkeen kohti Sapsalammen leirintäaluetta. Sielä käytiin sit saunomas, johan oli aikaki! Kolme päivää ilman suihkua. Yökh. Oli ihanan puhdas ja virkeä olo! Joku äijä sielä alueella neuvo mitä reittiä kandeis mennä Ruovettä kohti ja mitä ei. ja sanoi mm., että Virroilta - Kuruun välillä ei oo mitään. Saunottuamme, ei-niin-hyvässä saunassa ja kuivateltuamme lähettiin polkeen kohti Ruovettä. Alko polviki temppuileen, pistävä kipu vasemmasa polvessa. Oli aika vittumainen polkee. Oltiin Ruoveellä joskus yhentoista jälestä illalla. Aikonaan! Mentiin Haapasaaren lomakylään. Kysyttiin siit vastaanottoluukulta kui pitkästi on Tampereelle, n. 80km. Kuulosti kohtalaiselta. Se leirintäalue oli tosi viihtyisän olonen ja oltas voitu jäähä vaik toiseksikki yöks, mut teki mieli Tampereelle!

Sunnuntaina 1.7 lähettiin sit hymyssä suin polkeen kohti Tamperetta! Matka vaan rullas etiäpäin vaik seutu oli kyl hirveen mäkistä, oli loivaa ja pitkää ylämäkeä ja sit loivaa alamäkeä, kumparetta ja vaik mitä. Polvet oli kovilla. Autot huristeli ihan kylesä kii, joten päätin pistää kypärän päähä, turvallisuussyistä. [Kolmas kerta toden sanoo. Kaks kertaa oon jo kolhassu pääni pyörällä ajaessani ja joutunu sit sairaalaan.] Onneks 65-tie muuttu jossain välissä leveemmäks ja pientarekki siinä sivussa, oli turvallisempi olo polkee. Pysähyttiin Ylöjärvellä siwasa, joka sattu onneks oleen yhteentoista auki. Sieltä ostettiin vähä purtavaa ja namia. Ja matka jatku kohti Tamperetta. Vihdoin päästiin sinne ja sit alkoki leirintäalueen ettiminen, luettiin karttaa ja oltiin vaan "Kai mein tänne päin pitää lähtee". Löyrettiin Härmälän leirintäalue, itseasiassa aika heleposti. Otettiin telttapaikka kaheksi yöksi. Sit taas teltta pystyyn ja paapimaan. Siel kierteli aamu viiteen asti järkkäri jonka kaa vaihettiin pari sanaa, oli mukavan olonen jäpiskä.

Maanantaina 2.7 lähettiin särkänniemeen, mun neitsytmatka! Ja kivaa oli! Käytiin delfinaariosa ja planetaariosa, avaruusjuttu meni vähä liian monimutkaseksi mut olihan se unettava tarina. Delfiinit oli ihan huippui, sulosii nisäkkäitä, ei kaloja! TAHTOO UURESTAAN! Koko päivä siel meni, loppu aika kesken, niisk. Hanna pelas Dlefiinipeliä sielä ja voitti kaks tai kolme kertaa putkeen, mahtavan kannustusjoukon avustamana, siis mun ja tanjan, ja voitti sit sellasen sulosen Fisun, tais olla piraija tai jotain sinne päin. Ku särkänniemestä lähettiin ni ajettiin kaupungin läpi, siel oli jotain mieninkii mut ei jaksettu jäähä tuijotteleen vaan lähettiin nukkumaan. Koko päivän paisto aikalailla aurinko ja pikkunen kesänen vesisajekki oli, virkistävä. Taisimpa, yllätysyllätys, saaha myös auringon pistoksen.

Tiistaina lähettiin kartsalle, eka otettiin telttapaikka viä yheks yöks ja sit ajettiin rautatieasemalle varaan liput, meille ja pyörille. Sit sieltä mentiin seksikauppaan joka pongattiin matkalla, Seisokki 22 ja olihan siel vaik mitä jännää. Kyl sieltä pari juttuu lähti mukaan, nopat ja hivelyöljy ja pari makukortsua! [Innolla ootinki sit kotia pääsyä, ihan ku pikku kakara uuden lelun saadessaan.] Kierreltiin kaupoissa ja löysin itelleni pari paitaa ja hot pantsit. Yritin myös tuliaisii ettii, kyl jotai löyty mut ei mitään hirmu hienoo. Kai ne kelpaa. Käytiin syömäsä jossain pizzeriassa, ostin pitaleivän kebabilla, makso vaan 2,90e! Ja oli hyvää. Shoppailtiin lissää ja sit lähettiin teltalle. Pistettiin retkikeittimeen tuli ja vesi kiehumaan että saajaan caramelli cappucinoa, namia. Siinä sit istuskeltiin ja jutskailtiin. Josaki välisä siihen tuli istumaan pari jätkää, pete ja tommi. Niien kaa sit istuttiin sinne aamuyön puolelle, taisin puol viien jälestä lähtä nukkumaan, hanna meni vähä aikasemmin ja tanja jäi viä jutskaileen poikien kaa.

Keskiviikkona ei oikeen tehty mitään. Otettiin viä yks lisä yö. Kävästiin vaan kaupungilla ja pari pientä ostosta tarttu matkaan. Ostin kauan himoitsemani kirjan, KAMA SUTRAN! Pojatki lähti aamusta poies kohti tangomarkkinoita. HAH. Loppupäivä taijettiin sit viihtyä aikalailla teltalla ja retkikeittimen ääresä. Tanjalla ois tanssijalkaa vipattanu mut mua ja Hannaa ei oikeen sytyttäny ja ois vaan rahhaa menny. Syötettiin muutes sorsiaki monena päivänä, olivat melko kesyjä, yks uskalsi tulla syömään jopa käestä. Hih. Lepakoitaki siel lenteli ja naakat pitivät joka aamu hirviää showta, ihan ku ois joku laserpyssy sota ollu käynnissä aina aamulla. Hyvä aamuherätys!

Torstai 5.7 ja viimene päivä. Teltta pistettiin kasaan ja lähettiin kohti rautatieasemaa oottelemaan junaa. Aateltiin olla hyvisä ajoissa ettei hirveessä paniikissa sit tarde kamppeita roudata lähtöpaikalle. Sullottiin kamat mustiin jätesäkkeihin, näytti ku oltas oltu jottain dyykkäreitä. Ooteltiin asemalla semmoset kaks ja puol tuntii mut aika meni hurjan nopiaa. Mein juna lähti klo18.00. Ku juna saapu asemalle, ryykättiin hirviä vauhtia pyörien ja säkkien kaa mein vaunuun. Sit tuliki pikku ongelma, ei tiijetty miten ne pyörät ois pitäny siihen hemmetin telineeseen laittaa. Olihan siinä muka hieno kuvasarjaki kuin se tapahtuu mut ei se vaan meiltä onnistunu. Noin puoliska tuntii siinä seisoskeltiin tyhminä. No sit onneks tuli konduktööri siihen ja sano et ei niit kande laittaa siihen kii ku melko kiireellä pitää sit vihannin asemalla päästä junasta poies. Jätettiin sit pyörät siihen nurkkaan ja säkit kans ja mentiin omille paikoille istuksimaan. Matka meni nopiaa ja pian oltiinki jo vihannisa ja sit istuttiin jo autosa matkalla kotia. AAH, ihanaa oli nukkuu omas pehmeessä sängyssä!!

Nyt olen kotona hyvin nukutun yön jälkeen. Reissu oli ihan huippu, tykkäsin kovasti. Ei vaan ois ruvennu polvi temppuilee. Mut vois joku kesä ottaa uusiksi!