menin ison kadun yli
koin siellä kaiken
mahdollisen paljain jaloin
olet siniseinä
taivaslamppu
tähtipilvipumpuli
kuuma pikku pisara
putosin huulilta
tulin takaisin kotiin
on hyvä olla täällä nyt
keittää teetä
lukea kirjaa hiljalleen
kirjoittaa vähäeleisen
hypnoottisesti
olen taas runoilija
mikä mä oon muka
minähän vain joko teen
tai odottelen
kun on kaikki okei niin ei ole
vitutusta
katuja
kaupunkeja
aikaa
ei mitään
paitsi Me
ja meidän kaikkemme
näin elän Sinua
näin minä vähitellen
kuolenkin, tiedäthän
se on hyvä
vaikka pelottaakin
sillä aurinkokin on
vaikka se empii
nousta joka aamu
meidän silmiemme eteen
niin hitaasti
se aina koittaa
vaikka tietää
että joskus ei enää nouse
tuhisen ja hymyilen
koetan siis kirjoittaa rakkaudesta
rakastuneena
mutta menenkin nukkumaan
ja näen siitä kaikesta unta
Uusimmat blogimerkinnät
- [Ei aihetta] 31.07.
- [Ei aihetta] 04.06.
- [Ei aihetta] 27.04.
- [Ei aihetta] 17.04.
- Halusin kertoa 25.03.
- [Ei aihetta] 24.03.
- [Ei aihetta] 18.03.
- [Ei aihetta] 15.03.
- [Ei aihetta] 13.03.
- [Ei aihetta] 23.02.
Selaa blogimerkintöjä
-
▼
2010 (48)
- ▶ elokuu 2010 (1)
- ▶ heinäkuu 2010 (1)
- ▶ kesäkuu 2010 (1)
- ▶ huhtikuu 2010 (3)
- ▶ maaliskuu 2010 (9)
- ▶ helmikuu 2010 (23)
- ▶ tammikuu 2010 (10)
- ▶ 2009 (187)