IRC-Galleria

Voiko ikävä enää pahemmaksi mennä?
Eikö kyyneleitä kuivatakaan enää, vaan niiden annetaan muuttua kiteiksi ja kristalleiksi, kun ne osuessaan maahan jäätyvät.
Kaipauksen ja ikävän kyyneleet ovat erilaisia.
Kaipauksen kyyneleet muuttuvat kristalliksi ja ikävän kyyneleet muuttuvat kiteiksi.
Itken kristalleja ja kiteitä silmistäni, eikä minua silti satu.

Useimpia kristallien ja kiteiden itkeminen sattuu, mutta minua ei.
Olen vahva ja kestän kivun, kaipauksen ja ikävän joka raastaa sieluani.
Pidän itseni kasassa ja yhtenä palana.
Olen vahva.
Katson huomiseen ja siihen, mitä huominen tuo tullessaan.
Vaikka huominen olisikin sitä samaa tuskaa, kuin eilinen, pysyn vahvana.

Minulla ei ole varaa romahtaa, vaikka kristalleja ja kiteitä itkenkin silmistäni.
Miksi en myisi niitä kaikkia kiteitä ja kristalleja, joita itken?
En myy niitä, koska tahdon pitää ne itselläni.
Ne muistuttavat minua vahvuudestani ja kyvystäni kestää tämän maailman tuska, kipu, ikävä ja kaipaus.

Miksi en sulata kiteitä ja kristalleja yhteen, tee niistä isoa veistä ja lävistä itseäni?
En pysty vahingoittamaan itseäni omilla kyyneleilläni, vaikka ne ovatkin kiteytyneet ja kristallisoituneet.
En pysty tekemään pahaa omilla kiteillä ja kristalleillani itselleni, vaikka joskus tahtoisinkin.

Suljen kristallit ja kiteet murtumattomaan lippaaseen ja suljen sen sanoilla.
Sanoilla, joita kukaan ei ikinä minun lisäkseni tiedä.
En kerro niitä sanoja kenellekään tässä maailmassa, enkä muuallakaan.
En ikinä, vaan pidän ne omana tietonani.

-Inttu