IRC-Galleria

VERTIKAALI-KUUNTELETHAN
MUA

Tunne se hetki ollaan
toistemme lähellä, kaikki
on nyt hyvin kun saan sun
kanssas kävellä,
käsi kädes kohti
onnellista elämää vaan,
kaikki tärkeet asiat nyt
yhdes kerätään vaan,
matkalta mukaan.
Kulta sulle tän nyt
lupaan, että päädytään me
vierekkäin onnelliseen
kuvaan,
tsekkaa hymy molempien
kasvoilla ja matkoillakin
käydään varmastikkin
jollain tahoilla.
On tekemistä täs, jos
totta niin mä kiitän,
kumarrankin varmasti,
kiitos et mä riitän,
täytän sun toivees ja
täytän mun paikkani.
Muistaks alkuaikoina ku
esteet tieltä raivattiin,
kaikki tehtiin yhdessä ja
kaikki tullaan tekemään,
näin täs laiffis pärjätään
ja edemmäs vaan edetään ja
keretään viel täyttämään
unelmat toistemme,
kulta kyl sä tiiät, me
ansaitaan toisemme.

kertosäe:
Hetkinä näinä voit tuntee
sen täydellisyyden, lämmön
ja läheisyyden,
pysythän sä täs,
suutelethan mua, kysyn tän
vaan täs, kuuntelethan
mua.
Hetkinä näinä voit tuntee
sen täydellisyyden, lämmön
ja läheisyyden,
pysythän sä täs,
suutelethan mua, kysyn tän
vaan täs, kuuntelethan
mua.

Joskin jyrkkii alamäkii
oli tässä suhteessa, mut
kaikesta on selvitty,
tää on ku silmänlumetta,
ku suhde vakaal pohjalla
hyvält tuntuu sua vaan
rakastaa,
ja maata sängys
kahdestaan, kunnes aamu
sarastaa.
Kulta rakas pieni kyl sä
tunnet tän hetken ja
kuljet tän retken yhdes
mun kaa.
Vaan kerkeen hetkeks
silmät sulkee niin heti
oot mun mielessä, silmät
auki, onneks oot vaan
tossa vieressä.
Lämmin hyvä olo, toivon
ettet koskaan pois mee, en
mistään hinnast vaihtais
sua kehenkään toiseen.
Uskon ettet satuta, uskon
että haluat olla mun
lähellä, ei mikään tässä
kaduta.
Oon tehnyt mun siirtoni
pelis nimelt rakkaus, siis
mä aion pysyy, kysy
vapaasti täs vastaus,
en vaihtais tätä
hummeriin, en kouralliseen
timanttei, tärkeint on
vaan et kuljet mun kaa
näitä pihan teit.

kertosäe

Rakkauden värillä, kaikki
mä väritän, tähän oon
ryhtyny, kyl mä sen
käsitän.
Suhde on korttitalo jota
mä vaan rakennan, rakennan
ain uudestaan, kyhään aina
parempaa.
Se ei koskaan kaadu, kun
petä ei meist kumpikaan,
välil tuntuu etten kestäis
olla eros tuntiikaan,
se hetki kun kahdestaan
tääl kuljetaan, kaikki
esteet matkalta yhdessä
pois suljetaan.
Jep, no kyl tää alkaa
meneen rutiinist, sun kaa
joka paikkaan, sisälle sun
uniiski.
Käsi kädes mihin sitten
aina mennäänkin, piirrän
sormel sydämiä pitkin
selkääsi.
Välil pitää nipistää et
tajuu kaikki täysil,
huomaan että totta se on,
aina siinä käy niin.
Pety en mä koskaan,
turhaan mitään kierellä,
rakastan sua, voin vaik
sanoo joka kielellä.

kertosäe


<3