IRC-Galleria

Vedin verhot ikkunan edestä illalla,
huomaan miten kuu loistaa,
kauniina, puhtaana taivaalla.
Haluaisin kutsua sen luokseni,
lentää pois,
kauas pois,
pois arjesta ja unohtaa.
Suljen silmäni;
Hengität vierelläni,
kylmät huulesi painautuvat niskaani,
värisen.
Silität kaulaani, tunnen miten kylmät sormesi,
kulkevat alas paljasta rintaani...
Huokaisen, kaikki katoaa.
Kädet katoavat ympäriltäni,
huulesi kaulaltani,
hengityksesi vaimenee.
Olet jälleen poissa..
Muistona sinusta,
tunnen vain huuliesi lämmön kaulallani
ja valuvan veren rintaani pitkin,
alemmas, alemmas, alemmas ja yhä alemmas valuen.
Henkeni salpautuu,
en voi enää elää.
Lämpö kehostani kaikkoaa,
samalla kun vaivun vuoteelle.
Tik, aika pysähtyy kolahtaen lattiaan.
Vain vainainen pihahdus,
kun yritän vielä hengähtää viimeisen kerran...