IRC-Galleria

Tää viikko on kulunut lievästi ilmaistuna surun ja järkytyksen vallassa,on jokseenkin tyhjä ja omituinen olo....6.4.kuoli keskimmäisten tyttöjeni isä ja paljon jäi kesken....ei siinä vielä kaikki..se on tapahtunut ennenkin,myös vanhimman tyttäreni isä kuoli,tosin vuosia sitten mutta on ollut rankkaa seurata tytön kasvua ilman isää,kun kysymyksiä tulee tytölle mieleen ja vieläkin on kaipuuta,ja nyt taas,mutta nyt on 2 tyttöä vailla isää ja surutyön aloittaminen tytöille on vaikeaa ja siinä tukeminen ja auttaminen itselleni raskasta.

Mieleeni tulee kysymyksiä että miksi,ja miksi juuri hän...mitä merkitystä on elämällä,,,häneltä jäi tuore vaimo ja sanoinkuvaamaton on hänen surunsa.

Ystävät ja tuttavat ovat läpällä kutsuneet minua mustaksi leskeksi,ei oo kivaa kun exät kuolee järjestyksessä...onko elämäni kirottu jotenkin...

Miksi jumala otti hänet luotamme,on vaikeaa katsoa kun lapset kärsivät ja kaipaavat isäänsä joka oli hyvä ihminen...

Rauha sinun sielullesi Petteri,lepää rauhassa,me pidämme muistoasi yllä lämmöllä.