IRC-Galleria

Mysteerinen kuolema..Tiistai 29.06.2010 07:32



... Lotus ja Jose. Otin Lotuksen, kuvan taaimmaisen kanin, seuraksi yksinäiselle, meille yllättäin päätyneelle mustalle pienelle kani herralle. Lotus ja Romeo ystävystyivät nopeasti ja kiintyivät toisiinsa syvästi..
..Sitten juhannuksena tapahtui kaverini kanssa pienoinen "vahinko" Lotuksen ja hänen kaninsa välillä ja niin sitten heinäkuun lopulla synnytti Lotus 3 tervettä poikasta. Josen, Joonatanin ja Jallun.
.. Josen päätin heti alusta alkaen pitää itse, niin nopeasti tämä äitinsä kanssa lähes tismalleen saman näköinen, pupu herra minut valloitti (: ..Joonatanin päätin aluksi kanssa pitää, mutta herralle tulikin sitten kunnolla luonnetta lisään ja tieto siitä että pian veljekset pitäisi erottaa (ja kumpikin jäisi yksikseen) johti siihen että päätin etsiä joonatanille uuden hyvän kodin. Sellainen löytyikin ja nuori pari, kotkasta asti, tuli hakemaan Joonatanin. Siellä Joonatan sai hyvän elämän ainoana perheen lemmikkinä, hyvässä hoidossa... Jallu päätyi sitten isänsä seuraksi, kaverini luo.

.. Yhtenä aamuna heräsin siihen että kuulin outoa ääntä kanin häkistä. Huomasin heti ettei kaikki ollut kohdallaan ja pomppasin nopeasti ylös rynnäten häkin luo. Huomasin Josen haukovan henkeään aivan kuin olisi tukehtumassa.. nappasin kanin käsiini ja juoksin sen kanssa äitini huoneeseen herättäen hirmuisella huudolla hänet. Kanin tila paheni minuuteissa emmekä osanneet oikein toimia mitenkään.. ainut mikä itselleni mieleen tuli oli hieroa kania rinta kehästä, tukehtumisen ehkäisyksi ja ilman kierron paranemiseksi.. mutta kaikki kävi niin nopeasti.. Jose "alkoi nykiä" tai ikään kuin saamaan kramppeja.. ja hirveän voimakkaita sellaisia.. Sitten, minun pidellessä Josea ja kyynelten valuessa josen hopealle turkille.. jose vetäisi viimeisen henkäyksen, ja kuoli syliini..

..eläin lääkäri ei osannut ollenkaan sanoa mikä tämän oli aiheuttanut, jose ei ollut vielä vuottakaan. Oli yhteinen päätöksemme äidin kanssa ettemme lähetä kania EVIRA:an, vaikka kuolin syy jäisikin epäselväksi, mutta josea leikkelemällä emme saisi sitä koskaan takaisin, joten hautasimme josen sisaruksieni kanssa arvokkaasti pihamme perälle.. sen jose oli ainakin ansainnut, ilahduttamalla elämääni ja olemalla mitä mainioin lemmikki..

..Tästä ei kestänyt kuin viikko, niin ollessani särkänniemessä, äiti laittoi viestiä, että Lootus, josen äiti oli kuollut.





..Jopo, oikealta nimeltään Joonas. Olit ihana hurmaava kanini, joka jätti pysyvän jäljen sydänmeeni.
..Luulen sen seikan että synnyit ja kasvoit hoidossani, vaikuttavan siihen, että kiinnyin sinuun niin syvästi.
..Koin Jopon suhteessa sen vaiheen läpi, kun jopo uhmasi kovasti kaikkea tahtoani vastaan.. Käyttäytyi kuin mikäkin villi kani ja näytti vihaavan minua..

..niinä hetkinä teki mieli luovuttaa ja antaa jopo pois johonkin toiseen kotiin, mutten tehnyt sitä koska joku siinä kanissa oli. Kani oli ehkä ilkeä minulle, mutta joku.. joku oli, jonka ansiosta en pystynyt luovuttamaan..

..Joposta kasvoikin hyvin komea poika, jota oli todella helppo käsitellä ja sellainen jonka kanssa olo sai hyvälle tuulelle. Jopo oli oikea herkku suu :)

Sitten sain kuulla äitiltä uutisen, kun olin rippi leirillä, että Jopo on kuollut.

Hyvä kuntoinen, terve, iloinen lemmikki kani, joka oli vasta vuoden vanha. Siihen en ollut varautunut ja vaikka joillekkin tämä oli "vain kani".. minulle se oli osa perhettä ja osa sydäntä.

Näiden kolmen ihanan ja rakkaan kanin kuolema jää arvoitukseksi, jota ei saa selville .. mutta muisto näistä jää ikuisesti minuun.

Minkäänlainen ravinnosta johtuva, asuin tiloissa oleva tai muukaan vastaava seikka ei syynä todennäköisesti ollut, koska näille kolmelle (jotka kaikki sukua keskenään: Lotus ja Jopo biologisia sisaruksia, jose lotuksen lapsi) kaksi muuta " ei sukua olevaa" kania on yhä hengissä ja voivat hyvin.. syöden aivan samaa ruokaa ja lähes samoilla tottumuksilla.

Mutta niinhän se on että lemmikkiäkin ottaessaan, pitää tiedostaa tämä, että kun rakkaasta lemmikistä aika jättää, ennemmin tai myöhemmin, pitää osata päästää irti...

(kiitos jos joku oikeasti jaksoi lukea tämän tarinan, joka ei useimpia varmaan kiinnosta yhtään)

Kiitos Jose, Lotus ja Jopo.. <3

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.