IRC-Galleria

Muistatko sinä, joka juuri luet tätä tekstiä ja tunnet minut (esim. omistat puhelinnumeroni, olet paras kaverini, olet joskus jutellut kanssani jne.) miten tapasimme? Minä muistan (ehkä!) mutta muistatko sinä? Ole kiltti ja kommentoi että tiedän sinun muistelleen meidän kaveruuttamme :)
Sinä, joka kommentoit (tai luit tätä) kopioi tämä omalle sivullesi ja ylläty siitä, miten moni sinut muistaakaan!



Heh...
Jos luet tätä, jos silmäsi liikkuvat juuri tällä hetkellä näiden sanojen yli, ole kiltti ja kirjota kommentti, jossa on muisto susta ja musta, vaikka emme edes puhuis usein. Se voi olla iha mitä tahansa haluat - hyvää tai huonoa. Kun olet tehnyt tämän, laita tämä omaan päiväkirjaasi ja ylläty (tai kauhistu) siitä, mitä ihmiset muistavatkaan susta.

Voi kuinka sitä voikaan olla pieni,
arka ja avuton juuri silloin kun sitä
oikein toivoisi olevansa rohkea ja turvallinen,
johon voisi nojata silloin,
kun ystävää/sukulaista on kohdannut
suuri suru ja järkytys.
Nyt ajatuksissani kiedon käteni ympärillesi,
puristan sinua pitkään toivoen samalla
että Luoja antaisi sinulle voimaa ja lohdutusta.

Ystävyys on kuin perhosen lento,
niin hauras, kaunis ja ihmeen hento.
Vaan hoivaappa sitä ja huolta kanna,
sen kauniimpaa lahjaa ei elämä anna.

Mun on niin paha olo nyt... ;( mun rakas <3 serkkuni kuoli 24.07.06 auto-onnettomuudessa, klo 02.00 Pietniemellä, Porissa... se tuli tapahtui ihan varoittamatta, ihan tyhjästä... =´( ei osattu aavistaa, ei tiedetty, että hänen aikansa loppuu nyt.. näin nuorena.. 20 vuotiaana... miksi niin tapahtuu...? *kyynel* niin paljon nuoria kuolee, aivan turhaan... nuorillahan juuri on elämä vasta aluillaan, paljon koettavaa ja nähtävää.. vielä olisi ollut niin paljon sanottavaa, niin paljon koettavaa... ei sitä voi ymmärtää... itsekin olisin halunnut vielä niin paljon kertoa hänelle, kertoa kuinka paljon hänestä välitän, kuinka tärkeä hän minulle on <3 onneksi meillä ei ollut minkäänlaisia riitoja... <3

Tonin muistoa syvästi kunnioittaen ja häntä PALJON kaivaten ja ikävöiden... serkkusi Mari.... <3


Venttiili suisti tieltä, 20-vuotias Mies kuoli suistuttuaan autolla tieltä Porin Leppäkorvessa. Auto törmäsi kohollaan tai pois paikaltaan olleeseen vesijohdon katusulkuventtiiliin.
Porilainen 20-vuotias mies kuoli suistuttuaan tieltä henkilöautolla Porin Leppäkorvessa maanantaina aamuyöllä kello 2.
Mies ajoi Leppäkorventietä kaupungista päin ja törmäsi kohollaan tai pois paikaltaan olevaan vesijohdon katusulkuventtiiliin.
Törmäyksen seurauksena auto suistui tien vasemmalle puolelle, vei mukanaan suojatien liikennemerkin ja törmäsi koivuun.
Komisario Oiva Kaltiokummun mukaan vesijohdon venttiili saattaa nousta koholleen tai jopa pois paikaltaan raskaiden ajoneuvojen kulkiessa tiellä.
- Poliisi selvittää venttiilin nousemisen syytä, mutta se ei yksin aiheuttanut tieltä suistumista. Suistuminen johtui myös ajonopeudesta, sanoo Kaltiokumpu.
Poliisin mukaan näyttää siltä, että kuljettaja ajoi reilusti ylinopeutta. Alueella on 40 kilometrin nopeusrajoitus.
Tutkinnan tässä vaiheessa poliisi ei epäile alkoholilla olleen osuutta asiaan.


`Kyynel ei edusta surua,
ei iloa,
vaan rakkautta.
Rakkaus ei ole esine,
ei ajatus.
Rakkaus on elämää,
jota nyt tunnetaan.`


`Miks sun piti lähteä,
olit meille tärkeä.` <3


`Niin kauan aikaa, kun meillä on muistot,
ei kukaan voi Sinua meiltä viedä - edes kuolema.`


`Liian pian, liian varhain
lähdit pois, juuri kun syksy uusi pian alkanut
ois.`

`Surun suuren keskellä hiljaa me mietimme
miten äkkiä katkeaa elämänlanka,
kun päättyy päivät nuoren elämän
on vain kysymyksiä vastauksia vailla
ja sydän monen niin arka.`


`Lähdit niin hiljaa,
että aamu vain kuuli.
Sylissään matkalle sinut
kantoi tuuli.
Mutt´sydämiimme läpi
elämän jätit
muistosi lämpimän.` <3


`Jospa voisin sitoa
särkevän sydämesi haavoja.
Jospa voisin kantaa
edes hiukan suruasi.
Jospa voisin olla rinnallasi,
kun ystävää kaipaat.
Mutta tiedä,
että muistan sinua.`


<3 `Every step I take, every move I make, Every single day, every time I pray, I'll be missing you. Thinkin of the day, when you went away...` <3


`Antaa kyynelten virrata,
antaa itkun tulla.
Antaa sydäntä pakottaa,
antaa ajatusten sattua.
Kun suru on kohdannut,
lamaannuttanut,
mykistänyt.
Kyyneleet pesevät,
itku hoitaa.
Sydän aina tuntee
ja ajatukset tekevät surutyötä.
Surutyö on hyvästijättöä
ja luopumista.
Luopumista siitä mitä
emme koskaan omistaneetkaan,
vaan saimme pitää
määräajan lahjana.` ( <-- aivan liian vähän aikaa vain... <3 )


`Emme katoa taivaisiin,
emme maan multiin
vaan muutamme rakkaittemme sydämiin,
sieltä maailmaa tervehtien
heidän jokaisessa teossaan ihmiseen.`


`Ei lähtöäs todeksi uskoa vois
Sait äkkiä kutsun luotamme pois
Näin saapui suru ilmoittamatta
Katkesi elämä odottamatta
Vain muistot ja rakkaus jäljellä on
Ja kaipuu niin pohjaton.` <3 <3 <3 <3 <3 <3


`Kesken matkan
taivallus päättyi.
Niin väärää
oli sinun lähtösi.
Jätit meidät suremaan.
Etkö ymmärrä tuskaamme.
Olit hyvä ystävä meille.
Tulisitpa takaisin.
Näkisitpä ne kaikki.
Meidän muistomme.
Kaikki kaipauksemme.
Ystäväsi surun.
Ei ihminen voi
aina elää.
On joskus lähdettävä.
Niin oli sinunkin.
Minä muistan sinut.
Muistathan meidät kaikki.`


`Jos vain pystyisin
vielä kerran
kertoa kuinka rakastan,
miten paljon susta välitän.
Jos vain pystyisin
menemään ajassa taaksepäin
tulisin luoksesi
ja halaisin sinua
kertoisin, miten paljon
merkitset minulle.
Jos pystyisin
sinua vielä kerran
koskettamaan
en päästäisi enää ikinä irti.`


Sua huudan tuhannesti,pois
ootko kokonaan?
Ei-jotain ikuisesti pitää
Sinusta saan.
Jää jäljelle ees
hiven,Sinusta muistot
jää...Kuin kalliin
jalokiven,sen tahdon
säilyttää...
Jokainen hetki voi olla
viimeinen, jokainen
jäähyväinen ikuinen....<3

Hiljaiset enkelit ympärillämme
ne näkevät läpi sydämiemme
Miksi itket enkelini
Leikkasiko joku siipesi
Ei enää leikkejä eilisen
on edessä aina huominen
Hiutaleet leijailevat taivaalla
olemme lähellä ja kaukana
Tunnen niin suurta surua
Miksi itket tähteni
Sammuttiko joku valosi
Kadotitko elämän ilosi
Miksi minä itken
olen surullinen
surullinen, koska et enää soita huiluasi
Koska et ole siinä - ystäväni.

Olet minulle erittäin
tärkeä ystävä nyt
ja tulet aina olemaan.

Mutta en tiedä
mikä välillämme on.
Kinaamme asioista
lähes joka päivä
ja itse en pysty
sinulle kertomaan
kaikkia asioita
mitä ehkä haluaisit kuulla.

Vaikuttaako asiaan se
että molemmilla on ollut
huonoja aikoja ja
on edelleenkin,
mutta siihen ei tiedä
vastausta kukaan.

Mutta onneksi silti
ollaan pysytty hyvinä
ystävinä,
koska en halua menettää
sinua IKINÄ.

Sinä,
olet erittäin tärkeä minulle.
Sinä,
tuot elämääni valoa.
Sinä,
autat minua jaksamaan eteenpäin.
Sinä,
olet kuunnellut minua aina kun
vain olen pystynyt asioistani puhumaan.
Sinä,
annat minulle neuvoja elämässä.

Mitä olisinkaan ilman sinua?
En yhtään mitään.

miks kaikki on niin pinnallist?
kukaan ei katso sydäntä,
vain ulkonäköä,
ei omaa sisintään kuunella,
vaan mennään massan mukaan..

Minulla on iltoja, öitä
vanhasta muistista vielä
katselen veistosta, vuosisataista,
silmänpiirtoa myöten hymyä
ehkä ainoata.
Tulee mereltä, on ilmanhenki.
Minä tunnen sinut,
kun kuljet tuolla,
pään liikkeestä leuan
tuulenasennosta,
minä näen sinut oikealla silmällä
diadeemi otsalla.
Mihin minä panen tämän korun.
Sinulla on kultainen silaus,
minun päiväni ovat luetut, sinä loistat.
Sano kuka toinen sinut näin voi nähdä,
minun silmäni on kaukana unesta.

Minä tulin ja tunsin poissaoloni hänen parissaan.
Ja minä kysyin mikä sen
minussa tunsi. Se oli ai-
na toinen, aina toinen.
Minä todella vaeltelen, minä joka olen niin
kuusikonkipeä ja unohtunut, käyskelen täällä ja
etäisemmillä teillä. Monesti menen horisontista,
ja maailma tulee niskan päälle. Mutta aina minut
kutsuu toinen. Takaisin, takaisin.
Oi iltojen keveys kun en taukoa. Oi sydänki-
pinä, kun he vaihtuvat toisistaan ja iskevät vas-
takkain. Se on savunhiljaisuus ympärilläni. Se
tunkeutuu nyt silmiin, se tuntuu kielellä. Sillä on
ruusunmaku. Ei kukaan voi syyttää poissaoloaan.
Ja sinä näet miten kaikki varisee ympärille.