IRC-Galleria

tiän ettet tuu tätä ikinä lukemaan, mutta kirjotan sulle silti.
jos voisin, pystyisin, soittaisin sulle saman tien,
kertoisin miksi vihaan sua enemmän kuin elämää.
kertoisin, miten sua ikävöin,
kertoisin sulle kaiken.

mutta en voi, et kuulu enää elämääni.
ikävöin sua koko ajan,
päivä päivältä enemmän,
et uskoiskaan kuinka monta kyyneltä oon vuoksesi vuodattanut,
kuinka monta yötä nukkunut huonosti,
kuinka montaa kertaa oon miettinyt miksi asiat meni niinkuin meni,
miksi .. vittu miksi??
kuinka monta yötä oon nukkunut huonosti vuoksesi.

luulin et tuet, halaat kun on tarve, et ikinä luovuta.
kaikki meni pilalle kun luulin ja kuvittelin sun olevan onnellinen mun puolesta.
monet asiat koettiin yhdessä, itkettiin ja naurettiin yhdessä.
kaikki se on mennyttä: tiedän etten tule koskaan löytämään sitä samaa
mitä sun kanssa oli.

sä aiheutit tän. mä aiheutin sulle sun tuskat.
meill oli mahdollisuus,
jotain tuli väliin, jotain josta olen onnellinen.
luulin et sun naurus oli todellista,
luulin ja kuvittelin et tää ois ikuista.

ikävä sua.
antaisin mitä vaan et saisin sut takas mun elämään.
et kaikki ois toisin,
et kaikki ois hyvin,
et voisin soittaa sulle-..

anteeksi en pyydä, koska et tekisi sitä itsekään.
voin vain muistella meitä,
antaa kaiken palautua mieleeni ..
yhdessä koetut hetket.
kiitos niistä,
haluaisin vain halata sua,
katsoa silmiisi ja antaa ajan kulua ...

kiitos ihanista, ikimuistettavista hetkistä .
olit paras.
olit tukeni ja turvani.

katosit kai, kun pelkäsit menettäväsi...
kaipaan sua yhä,
kaikesta huolimatta.

<3