IRC-Galleria

”Sun silmäs aina mä muistan,
niin yltäin murheen puistan.
Kun illoin panen maate,
on mielessäni aate:
Minä sulle kihlat ostan,
sinut vielä mä syliin nostan.
Kun rakas niin olet sinä mulle,
minä sulle haastelen:
Tuu mun vaimoksein!

Mökin paikan mä mettään raivaan,
alle kaartuvan korkean taivaan,
viereen veen, joka venhettä kantaa,
jonka aurinko kuultaa rantaan.
Koivun kaajan laiasta lehdon,
siitä teen minä kiikkuvan kehdon.
Siinä lasta kun liekuttaapi,
unen saapi pikkuinen.
Tuu mun vaimoksein!

Olen minä sua kattellut, niin
kirkkotietä kun astellut oot yksinäs, allapäin.
Sinut sulkenut siunauksiin,
että luojamme varjelis sun elämän, etteenpäin.

En mä voi sulle onnea taata,
en mä paljon luvata saata.
En voi kotia mä kultaa kantaa,
mutta parhaani koetan antaa.
Kun mä näen miten liinasi liehuu,
minun rinnassa rakkaus riehuu.
Sua ootan ja melkeimpä palvon,
yöni valvon aatellen:
Tuu mun vaimoksein!”