IRC-Galleria

Tarina kertoo pojasta jolla oli elämä kohallaan. Hänellä oli hyvät yhteydet kavereihinsa ja sukulaisiinsa...myös hyvä palkkanen työ löytyi ja hän piti alastansa ja työpaikastaan...Mutta yksi asia hänen elämästään puuttui. Rakkaus...Hän oli tavannut monia ihmisiä ja seurustellutkin monta kertaa, mutta aina tuli loppujen lopuksi hylätyksi asian suhteen. Hän väitti aina kaikille että asiat oli hyvin ja että ei häntä koskaan vaivaa mikään...mutta kumminki sisäisesti hän oli todella rikki koska kaipasi lähelleen sitä rakkautta jota vain saan ihmiseltä kenen kanssa on yhdessä. Hän halusi tuntea sen lämmön mitä toisen kosketuksesta saa...hän halusi tuntea sen rakkauden kehän ympärillään josta niin ihmiset aina sanovat,että taidat olla rakastunut jos näkevät jonkun tutun todellakin onnellisena..hän halusi kylminä iltoina käpertyä toisen kainaloon ja laittaa käden tämän ympärille..itkeä toisen sylissä ja nähdä ja kuulla kuinka häntä rakastaisi se joku. Mutta pitkiin aikoihin hän ei ollut tätä kokenut. Eräänä aamuna hän heräsi normaaliin tapaan sängystään ja teki normaalit aamu rutiinit ja istahti pöydän ääreen...Kunnes hän huomasi että asiat on todellakin loksahtaneet paikoiltaan ja tarvitsee siihen sen puuttuvan palan...

Kului päiviä itseasiassa moniakin...ja hän alkoi vihata enemmän ja enemmän elämäänsä ja näkemään maailmansa mustana laatikkona..johon ei tule valoa mistään..vaikka hän kuinka yritti tehdä reikää laatikkoon että saisi pienen pienen valon sisään niin se ei onnistunut. Hän tiedosti päässään kokoajan että asiat jotka nyt häntä vaivaa ja tuntuu todellisilta niin ei ole totta, mutta se ei auttanut... Koska tänä kyseisenä päivänä kun hänen läheisensä vaipuivat suruun tapahtui jotain pahaa. Tänä päivänä hän tunsi että kukaan ei välittäisi hänestä niin paljoa tuntui kuin hän olisi ilmaa kaikille. Hän päätti meni edellisenä iltana sänkyynsä ja itki itsensä uneen. Seuraavana päivänä hänen surunsa oli niin suuri,että hänen oli pakko tehdä asialle jotain... hän otti läheisimpään ystäväänsä yhteyttä viestein ja yritti kertoa kuinka häneen sittenkin sattui vaikka oli väittänyt aina muuta. Mutta ei saanut mitenkään kerrottua asiaa suoraan vaan yritti vihjailla jollain tapaa...Hänen ystävänänsä ei osannut lukea asioita niinkuin piti ja oletti että kaikki oli hyvin ja jutteli omaan normaaliin tapaan takaisin. Tästä seurasi vain huonoa jälkeä,koska tämän juttelu tuokion jälkeen kyseinen henkilö luuli saavansa vihoviimeisen vahvistuksen siihen että kukaan ei välitä hänestä eikä halua auttaa. Hän päätti kirjoittaa viestin läheisilleen ja kertoa kuinka hänen elämänsä oli alkanut tuntua tyhjältä,hylätyltä ja ei iloiselta. Kuinka paljon hän silti rakasti heitä ja kuinka paljon hän tulee kaipaamaan heitä tästä päivästä aivan loppuun saakka. Ja loppuun lisäsi että tämä ei tarkoita sitä ettäkö en olisi aidosti rakastanut ja välittänyt teistä koska teen tämän,mutta minun itseni on helmpi olla.

Illalla hänen ystävänsä päätti poiketa kylään,koska eivät olleet nähneet vähään aikaan ja halusi puhua taas viikkojen juorut kahvikupposen ääressä. avatessaan ulko-oven hän huhuili sisään ja kyseli että onko ketään kotona..vastausta ei kuulunut joten hän ajatteli että menee sisälle ja odottelee jonkin aikaa josko hän tulisi kotio kohta.. astuessaan keittiöön hän huomasi lapun pöydällä ja luki tekstin.. seurasi minuuttien hiljaisuus ja kuului vain pieni ääni kun lappu luiskahti kädestä ja leijaili lattialle...ysävä kaatui polvilleen ja silmät alkoivat kostua. Hän tajusi että oli menettänyt tärkeän ihmisen.. Kuinka hän nyt kertoisi asiat jotka hän aina oli halunnut sanoa...Asiat joita ei voinut kertoa aikaisemmin koska ei vaan kehdannut tai uskaltanut..

Tarinan henkilö löydettiin seuraavana päivänä rotkosta johon hän oli hypännyt sillalta.

Asiat eivät aina mene niinkuin toivoisi tai haluaisi niiden menevän,mutta rakkauden laadusta ja kestävyydestä määräät sinä. Uskalla rakastaa ja tulla rakastetuksi. Näytä se henkilölle josta välität. Rakkaudessa on aina ylä ja alamäkiä,mutta koskaan ei saa luovuttaa tai antaa periksi. Kaikesta noustaan yhteisin voimin. Jos lähimmäisesi tarvitsee tukea...niin uskalla ja anna se tuki hänelle..vaikka et normaalisit tekisikään sitä. Jokainen meistä kaipaa lämpöä lähelleen..sitä lämpöä mitä oikeasti saa ihmiseltä joka rakastaa sinua ja sinä häntä... Sen voimalla jaksaa syvimmätkin helvetit eteenpäin, koska on joku joka aidosti välittää sinusta ja ajattelee sua joka sekuntti :).. Me elämme vain kerran joten uskalla avata sydämesi jo tästä päivästä eteenpäin,koska milloin vaan voi olla liian myöhäistä. Rakkaus on iso asia,mutta niin on moni muukin...

Olen itse onnellinen että olen löytänyt sen.. Ja olen aivan täysin rkastunut kyseiseen henkilöön ja en toivokkaan mitään muuta :)...tää on maailman paras tunne mitä voi olla ja paras lahja mitä voi toivoa :) <3