IRC-Galleria

Arjuus

Arjuus

Vähäks oon ihana.. =D

[Ei aihetta]Torstai 07.02.2008 10:00

Nainen: Hei Rakas
Mies: No vihdoinkin, olen odottanut jo niin kauan !
Nainen: Haluatko että lähden ?
Mies: EN ! Mistä nyt tuollaista sait päähäsi ? Jo pelkkä ajatuskin kauhistuttaa !
Nainen: Rakastatko minua ?
Mies: Tietenkin, kaikkina vuorokaudenaikoina !
Nainen: Oletko pettänyt minua koskaan ?
Mies: En ikinä ! Miksi kysyt tuollaista?
Nainen: Haluaisitko suudella minua ?
Mies: Kyllä, aina kun minulla on tilaisuus siihen !
Nainen: Löisitkö minua koskaan ?
Mies: Oletko hullu ? Tunnethan sinä minut !
Nainen: Voinko luottaa sinuun ?
Mies: Kyllä, kulta..
Nainen: Rakas..

7 vuotta häiden jälkeen:
Lue teksti alhaalta ylöspäin !


Luettuasi tämän kopioi tämä päiväkirjaasi ja saat loistavan parisuhteen

Voihan kiukutus....Keskiviikko 30.01.2008 22:58

taas teen mitä vaan ni kaik on väärin... :( Elämä on....

Vaiks on tässä päivässä jotain hyvääkin... piha on täynnä kauniita lumilyhtyjä.... :) Innostuttiin Suvin kans taiteilemaan...

Ja Jekku voi liikkumisesta päätellen hyvin... :) Kova kaveri riehumaan... :)

[Ei aihetta]Keskiviikko 30.01.2008 18:47

En muista paljoakaan synnyinpaikastani. Siellä oli ahdasta ja pimeää, eivätkä ihmiset koskaan leikkineet kanssamme. Muistan äitini ja hänen pehmeän turkkinsa, mutta hän oli usein sairas ja hyvin laiha. Hänellä oli vain vähän maitoa minulle ja sisaruksilleni. Muistan monien sisaruksieni kuolleen ja kaipaan heitä niin.

Muistan myös päivän, jolloin minut vietiin pois äitini luota. Olin niin surullinen ja peloissani, maitohampaanikin olivat juuri puhjenneet. Minun olisi pitänyt pysyä äitini luona pidempään, mutta hän oli niin sairas. Niin meidät pantiin laatikkoon ja vietiin johonkin outoon paikkaan. Vain me kaksi. Olimme peloissamme ja painauduimme kiinni toisiimme, yksikään ihminen ei silittänyt eikä rakastanut meitä. Niin paljon nähtävää, ääniä ja hajuja! Olemme kaupassa, jossa on paljon erilaisia eläimiä! Jotkut vaakkuvat! Jotkut naukuvat ja toiset piipittävät! Minut on lukittu siskoni kanssa pieneen häkkiin, voin kuulla muiden pentujen ääniä täältä.

Näen ihmisten katselevan minua. Pidän erityisesti "pienistä ihmisistä", lapsista. He näyttävät niin suloisilta ja hauskoilta, ihan kuin he haluaisivat leikkiä kanssani! Kaikki päivät vietämme pienessä häkissämme, joskus ilkeät ihmiset lyövät ikkunaan pelotellakseen meitä. Silloin tällöin meidät viedään ulos ihmisten nähtäväksi. Jotkut ovat helliä mutta toiset satuttavat meitä. Saamme aina kuulla "Ne on niin söpöjä! Tahdon tuollaisen!", mutta koskaan emme pääse kenenkään mukaan.

Siskoni kuoli viime yönä, kun kauppa oli pimeänä. Painoin pääni hänen pehmeälle turkilleen ja tunsin elämän jättävän hänen pienen, laihan ruumiinsa. Olin kuullut ihmisten sanovan, että hän oli sairas ja minutkin pitäisi myydä alennushintaan, että pääsisivät minusta äkkiä eroon. Luulen pehmeän ininäni olleen ainoa (ääni), joka suri häntä kun hänen ruumiinsa aamulla otettiin pois häkistä ja heitettiin roskikseen.

Tänään tuli perhe ja osti minut! Voi onnen päivää! He ovat todella mukava perhe ja he todella, todella halusivat minut! He olivat ostaneet kupin ja ruokaa minulle ja perheen tyttö piti minua hellästi sylissään. Rakastan häntä niin paljon! Tytön äiti ja isä kehuvat minua suloiseksi ja hyväksi pennuksi! Minut nimetään Angeliksi (Enkeliksi). Rakastan nuolla uusia ihmisiäni! Perhe pitää minusta hyvää huolta, he ovat helliä ja rakastavat minua. Hellävaroen he opettavat minulle oikean ja väärän, antavat hyvää ruokaa ja paljon rakkautta. Haluan ainoastaan miellyttää näitä ihania ihmisiä! Rakastan pikku tyttöä ja pidän leikkimisestä hänen kanssaan!

Tänään kävin eläinlääkärillä. Se oli outo paikka ja minua pelotti. Sain pari rokotusta, mutta paras ystäväni, pikku tyttö piti minua hellästi ja sanoi sen olevan OK. Niinpä rentouduin. Eläinlääkäri varmaankin sanoi surullisia sanoja rakkaalle perheelleni, koska he näyttivät kamalan onnettomilta. Kuulin vakavasta lonkkaviasta ja jotain sydämestäni... Kuulin eläinlääkärin sanovan jotain "epämääräisistä kasvattajista" ja siitä, että vanhempiani ei varmaankaan oltu kuvattu. En ymmärtänyt eläinlääkärin puheita, ainoastaan sen, että minua koskee nähdä perheeni näin surullisena. Mutta he silti rakastavat minua ja minäkin rakastan heitä hyvin paljon!

Olen nyt kuusi kuukautta vanha. Siinä missä useimmat muut pennut ovat vankkoja ja riehakkaita, minuun sattuu kauheasti jo pelkkä liikkuminenkin. Kipu ei koskaan hellitä. Minuun sattuu leikkiä ja juosta rakkaan pikku-tyttöni kanssa ja minun on myös vaikea hengittää. Yritän parhaani ollakseni se vahva pentu, mikä minun pitäisi olla, mutta se on niin vaikeaa. Sydämeni särkyy kun näen pikku-tytön niin surullisena ja kuulen Äidin ja Isän sanovan: "nyt on varmaankin aika". Useita kertoja olen käynyt eläinlääkärillä, eivätkä uutiset ole koskaan hyviä. Aina puhutaan synnynnäisistä ongelmista. Haluan vain tuntea lämpimän auringonpaisteen, leikkiä ja helliä perhettäni. Viime yö oli pahin. Kipu on nyt ainainen olotilani, juominenkin koskee.

Yritän nousta, mutta voin ainoastaan inistä kivusta. Minut viedään autoon viimeisen kerran. Kaikki ovat niin surullisia, enkä tiedä miksi. Olenko ollut tuhma? Yritän aina olla hyvä ja rakastettava, mitä olen tehnyt väärin? Voi kun tämä kipu vain menisi pois! Kunpa vain pystyisin pysäyttämään pienen tytön kyyneleet. Yritän nuolla hänen kättään, mutta voin vain valittaa kivusta.

Eläinlääkärin pöytä on kovin kylmä. Minua niin pelottaa. Ihmiset kaikki halaavat minua ja itkevät pehmeään turkkiini. Voin tuntea heidän rakkautensa ja surunsa. Onnistun nuolemaan pehmeästi heidän käsiään. Eläinlääkärikään ei näytä niin pelottavalta tänään. Hän on hellä ja aavistan jonkinlaista helpotusta kivulleni.

Pikku-tyttö pitää minua pehmeästi ja kiitän häntä kaikesta antamastaan rakkaudesta. Tunnen pienen piston etujalassani. Kipu alkaa hellittää ja tunnen rauhan laskeutuvan ylleni. Voin nyt nuolla pehmeästi hänen kättään. Oloni muuttuu nyt unenomaiseksi ja näen äitini ja sisarukseni kaukaisessa vehreässä paikassa. He kertovat minulle ettei siellä ole kipua, ainoastaan rauhaa ja onnellisuutta. Jätän hyvästit perheelleni ainoalla tuntemallani tavalla, pienellä hännän heilautuksella (ja hellällä kuonon tökkäisyllä). Olin toivonut viettäväni monta vuotta heidän kanssaan, mutta niin vain ei ollut tarkoitettu. "Nähkääs", sanoi eläinlääkäri: ”eläinkaupasta ostetut pennut eivät tule kunnon kasvattajilta". Kipu poistuu nyt ja tiedän, että tulee kulumaan monta vuotta kunnes näen rakkaan perheeni uudelleen.

(Tätä tarinaa saa julkaista ja levittää toivoen, että se pysäyttää moraalittomat kasvattajat ja ne jotka kasvattavat pentuja vain rahan eikä rodun parantamisen vuoksi. Copyright 1999 J. Ellis)

[Ei aihetta]Keskiviikko 09.01.2008 22:19

Uusi tv-sarja tekee vihtiläisistä "urpoja"
9.1.2008 07:00

Vihti on ahdasmielinen. Vihdissä saa turpaansa, jos on erilainen vihtiläinen. Johtopäätös: Vihdistä pitää päästä äkkiä pois.

MTV3:ssa uuden draamasarjan Veljet Vihti-kuva ei mairittele vihtiläisiä.

- Onkohan käsikirjoittaja kotoisin Lohjalta, utelee Vihdin kunnanjohtaja Petri Härkönen.

Käsikirjoittaja Pekko Pesonen kertoo olevansa kotoisin Hämeenlinnasta.

Hänen luomansa päähenkilö Pyry on 16-vuotias rastatukkainen vihtiläinen vaihtoehtonuori, joka haaveilee lähtevänsä Helsinkiin kuvataidelukioon. Pyry halveksii perusvihtiläistä meininkiä - ja saa säännöllisesti turpaansa.

Veljet on tietysti fiktiota, ei dokumentti.

- Ei tunnu miltään! Me olemme täällä niin tottuneet pyöritykseen, kulttuurisihteeri Kaija Sarparanta vakuuttaa.

Milloin on Vihdin kirkkoherra on pantu viralta vaimonsa hakkaamisen vuoksi, milloin on vihtiläinen Markus Selin otsikoissa mistäkin syystä, milloin Jani Sievinen eroaa Susanna Sievisestä, milloin on Susanna Sievinen otsikoissa mistäkin syystä, milloin kunnanjohtaja on naimisissa Merikukka Forsiuksen kanssa, milloin ei...

Aikamoista sosiaalista karusellia takapajuiseksi tuppukyläksi. Vihtiläisiä on maailmassa 27000.

Nummela-biisin tekijä Anssi Kela ei enää asu Vihdissä - hän teki sen, mistä Pyry haaveilee: muutti Helsinkiin. Nummela on Vihdin keskustaajama.

- Minusta oli positiivista nähdä, kun siinä plärättiin Vihdin Uutisia ja ajettiin Vihdin Liikenteen bussilla, Sarparanta sanoo.

- Kunhan tekevät Vihtiä tutuksi!

Kunnanjohtaja Härkösen mukaan aika moni Helsinkiin opiskelemaan muuttanut vihtiläisnuori palaa myöhemmin Vihtiin, luonnon helmaan, missä ollaan "dynaamisia ja satsataan elinkeinoelämään".

- Puhutaanhan sitä Keravan kolleistakin. Pitää nyt tottua, Härkönen sanoo.

Käsikirjoittaja Pesonen vakuuttaa, ettei hänellä ole henkilökohtaisesti mitään vihtiläisyyttä vastaan. Itse asiassa hän ajatteli sijoittaa tapahtumat Hämeenlinnaan tai Riihimäelle.

Vihti sopi paremmin tuotanoyhtiö Jarowskij'lle. Se on kätevän matkan päässä Helsingistä. Niin pienestä se on kiinni.

[Ei aihetta]Keskiviikko 07.11.2007 10:29

Yöks... älkää ystävät peskö hampaitanne vauvan pyllyrasvalla.... maistuu tosi pahalle.... :( :(

[Ei aihetta]Perjantai 26.10.2007 10:30

Katsotaan kuinka monta tuntematonta tai tuntemaani ihmistä uskaltaa sanoa ''moi'' päiväkirjaani.
Sit kopioi omaan päiväkirjaa jos oot sanonu ''moi'

[Ei aihetta]Torstai 09.08.2007 20:31

Järjestyssäännöt!!

1. Äiti on oikeassa
2. Äiti on aina oikeassa
3. Jos joku tuntee olevansa oikeassa, kts.edelliset kohdat
4. Äiti ei makaa- hän mietiskelee
5. Äiti ei juo- hän maistelee
6. Äiti ei ole myöhässä- hän ei ole nyt paikalla
7. Äiti ei riitele- hän perustelee
8. Äiti ei lue lehtiä- hän kerää aineistoa
9. Äiti ei juoruile- hän tekee selvitystä
10. Äiti ei vehkeile ystäviensä kanssa- hän kasvattaa teitä
11. Äiti ei huuda- hän painottaa asiaa, jotta kaikki kuulisivat
12. Äiti ei hauku- hän neuvoo
13. Menet äidin luokse oman ideasi kanssa- palaat äidin idean kanssa
14. Mitä enemmän kritisoit äitiä, sitä huonommin menestyt elämässä

Ja kaikki äipät kopioi sit omaan päiväkirjaansa!

[Ei aihetta]Torstai 24.05.2007 12:52

Iltalaulu Riikalle

Me isäsi kanssa seisottiin
käsi kädessä tässä
ja juteltiin ihan hiljaksiin:
“No nyt se on elämässä.”

Sinä olit ihan pikkuinen
ehkä viikon vanha vasta.
Minä sanoin: “Pilvi kukkasten
kai ympäröi tätä lasta,

ja perhoset, lintuset untuvapäät
tuntuu lentävän korin yllä.”
Isä kysyi: ”Näkyjäkös sinä näät?”
Ja minä: “No ihmeitä kyllä.”

Sinä olit se ihme tietysti
vaikka poruun puhkesitkin.
Imit minusta maitoa nälkääsi.
Minä ilosta nauroin ja itkin.

"Sill’ on ripsissä tähden säkenet”,
isäs naurahti ja keksi:
“Sen varpaat on puolukan raakileet.”
Ja hän puki sinut puhtoiseksi.

Sinä nukuit. Oli talo hiljainen.
Löi kolmisin sydämemme.
"Tästä tulee kai hyvä ihminen",
me puhuttiin toisillemme.

Kaarina Helakisa

Päivän ajatus...Sunnuntai 22.04.2007 13:50

Ei oo elämä reilua.... :(



[Ei aihetta]Tiistai 17.04.2007 20:09

Nuori nainen ajaa autoaan. Hän on nauttinut alkoholia ja kyyneleet valuvat pitkin hänen poskiaan. Hän uskoo ettei kukaan välitä hänestä. Hän uskoo että hänet on hylätty.
Samassa nainen kuulee kovan äänen ja näkee edessään rekka-auton ajovalot. Kuuluu rysäys. Nainen pudottaa lompakkonsa jossa näkyy kuva pienestä pojasta.
Kaksi päivää myöhemmin tämä sama poika istuu orpokodissa ilman ihmistä joka peittelee hänet nukkumaan. Ilman ihmistä jonka suusta kuulee joka päivä maailman ihanimmat sanat.
Lapsi ei puhu koskaan paitsi tiettyyn aikaan illalla jolloin hän nousee pöydälle seisomaan. Hän katsoo ylös lähettäen lentosuukon ja sanoen: "Hyvää yötä äiti. Mä lakastan sua."

Kopioi tämä omaan blogiisi niin muistat että aina on niitä jotka välittää<3