IRC-Galleria

Yö
(lapsille)


Yö on yksin. Se pelkää itseään.
Se liikkuu pimeässä ja etsii nimeään.
Se löytää lapsen silmäluomet, jotka vielä nukkuvat,
ja aukaisee ne varovasti niin kuin pienet ikkunat.

Yö on yksin. Sen ääni vapisee.
Se ei tee mitään pahaa. Vain hiukan rapisee.
Se tahtoo olla hetken lapsen kirkkaan katseen valossa.
Se tietää, että aamu asuu siinä pikku talossa.

Yö on yksin. Ja sitä paleltaa.
Se järsii kylmää kelloa kuin talviomenaa.
Se pienenee ja haalistuu ja haisee rakkikoiralle.
Se lakkaa pelkäämästä, kun saa tulla lapsen vierelle.


-Aulikki Oksanen-