mun sydämmessä palaa
hymähtelen onnesta
olemattomasta
rakkaudesta kokemattomasta
en silmiäni irti susta saa
en unohdusta taa
mieles yöt ja päivät
leviää mielen ihastuksen läikät
kirjoitan susta paljon
mielessäni sua palvon
puhkasen epätoivon kalvon
ajatuksia mielessäni kasaan
kuvaa pysyvää mieleeni väsään
vaikken sua voisi saadakaan tänään
antaisin kaikkeni sulle
en tiedä mitä tehdä tälle kaipuulle
odotan, ovelles koputan
odotan avausta, perään isoa
haulusta ja nimeni hiljaista tavausta...
(c) bömb