IRC-Galleria

Kampelat ovat hyviä ystäviä, joille uskoutua asiassa kuin asiassa. Ihmisten alkeelliset aivot eivät pysty edes kehittämään ongelmaa, jota Kampela ei pystyisi ratkaisemaan. Kampeloilla ei ole hampaita, vaan ne pienentävät ruokansa kahdella sisäänvedettävällä leikkurilla, jotka sijaitsevat niiden vasemman evän vieressä. Kuitenkin yleensä Kampelat nauttivat ravinnokseen vain norsuja, joita niiden ei tarvitse pilkkoa, koska Kampeloiden sylki on erikoitunut norsujen sulattamiseen.

Kampeloiden kevätmuutto etelään ajoittuu syksyn ja talven välisen ensimmäisen maanantain keskipäivän kohdalle. Ne matkaavat Gibralttarille ollakseen turvassa kettujen vuosittaiselta riemujuhlalta, joissa ameebat valmistavat heinää. Noin joka kymmennes vuosi Kampelat tyytyvät normaaliin ruotsinristeilyyn Turkissa.

Kimpoillakseen seinillä Kampeloiden maksarauhanen erittää nestettä, joka omaa kalanmaksaöljyn ominaisuudet. Erikoista on myös Kampeloiden lisänimessä: monet tuntevat Kampelat myös nimellä kirahvit. Tämä sekaannus, johtuu Afrikassa asuvan Kampelan kaltaisen nisäkäslajin saamasta laajasta julkisuudesta viime vuosina Gobin autiomaalla tapahtuneiden autovarkauksien takia.

Retiisit ovat olleet Kampeloiden pahimpia kilpailijoita vuodesta 1943, kun eräs kasvitieteilijä vahingossa lannoitti retiisiviljelmäänsä Pariisin riemukaarella ja täten kehitti uuden retiisilajin, joita voi mm. käyttää hehkulamppuina, varpaina, kioskeina ja heinäseipäinä. Retiisien takia Kampelat eivät siis saa tarpeeksi auringonvaloa muodostaakseen yhtenäisen kokonaisuuden (integroituakseen) traktorin vararenkaan kanssa.

Tekonivelmarkkinoiden vuosina 1923-2001 tapahtuneen nousukauden (jolloin markkinat 32048 kertaistuivat) aikana Golfvirran lämpötila nousi melkein 0,2°C, jolloin Kampelat alkoivat käyttäytyä oudosti. Niiden suuntavaistot katosivat ja ne rupesivat irtautumaan ruumistaan, mutta onneksi samoihin aikoihin mannerlaattojen liikehdintä oli erittäin voimakasta.

Kampelat muodostavat yleensä tuhansien ellei jopa satojen yksilöiden tiivitä parvia. Parven sisäinen kommunikointi järjestyy erilaisten sääilmiöiden avulla. Pääsiäisen aikoihin voidaan pohjoisella taivaalla nähdä mm. erivärisiä ja -muotoisia seinäkiipeilyvarusteita.

Kampeloista tunnetaan maapallolla vain kolme eri lajia (mukaanlukien myös Himalajanvuoristokukkaruukkukampela). Vähemmälle huomiolle ovat jääneet ns. Marssinkatkarapukampelat, jotka oikeastaan tunnetaan vain eskimoiden (jotka pitävät niitä jumalina) keskuudessa. Itseasiassa maapallon ainoa Kampelaton alue on eteläinen Venäjä, joka ei rankan saastekerroksen takia sovellu Kampeloiden elinalueeksi.

Aina silloin tällöin taivaalla saatetaan nähdä lentaviä Kampeloita (joissain tilanteissa näitä pyreihköjä olentoja on erehdytty luulemaan lentäviksi lautasiksi, eli siis ts. UFO - Enemy Unknown). Videokuvaa ei olla tietolähteeni mukaan saatu tästä erittäin harvinaisesta tapahtumasta (toisin kuin yleisistä maan ulkopuolisista aluksista), vaikkakin erään ranskalaisen miehen hallussa on nähty valokuva, jonka kerrotaan esittävän Kampelaa ja sadepilveä. Kuvaa ei ole todistettu aidoksi, saati vääräksi. Toisaalta miehen uskottavuutta heikentää hänen väitöksensä, jonka mukaan em. ranskalaismies omistaisi Michael Jacksonin alkuperäisen nenän (fakta!: Michaelilta ei ole poistettu nenää).

Viimeisimpien tutkimusten mukaan ihmisten ja Kampeloiden yhteiselo on alkanut jo ennen George W. Bushin (siis sen nuoremman) virkakautta (siis sen USA:n presidentin). Tämä tutkimus siis kaatoi entisen väitteen, jonka alkuperää saati sisältöä ei tässä artikelissa edes kehdata mainita, mutta ollaksemme reiluja annamme sentään vinkin: Ifigeneia, mutta tilanteen vakavuuden takia tämä vinkki ei liity mitenkään kyseisen väitteen alkuperään, vaan kysymykseen, joka kuulu: "Mikä on tosi outo nimi... jopa kreikkalaiseksi?"

Toistaiseksi maailman (ja ehkäpä myös äärettömyyden) suurin kampela on löydetty Olympus-vuorelta 2319 metrin korkeudesta. Kyseinen kampela oli suunnilleen nokkaeläimen kokoinen, taas muodoltaan se muistutti enemmän opossumia. Kampelan suomut olivat kauttaaltaan turkoosisia. Kampelan löysivät lähistöllä retkeillyt ranskalainen pariskunta, joka on omasta tahdostaan haluaisi pysyä pois julkisuudesta.

Vasta viime vuosina on löydetty kiistatonta materiaalia, joka ratkaissee kampelatutkijoita jo vuosikymmeniä askarruttaneen arvoituksen: Kuinka Kampelat pystyvät leipomaan piparkakkuja. Löydös oli merkittävin tapahtuma kampelamaailmassa sitten vuonna 1924 järjestetyjen olympiakisojen, jolloin Kampelatkin pääsivät kilpailemaan valepuvuissa (mm. Johnny Weissmuller, joka voitti kaksi kultamitalia uinnista ja pronssia vesipoolosta), tosin tämä sääntö poistettiin kansainvälisen lihaliemikuutiojärjestön pyynnöstä vuonna 1976.