IRC-Galleria

Ihme aamu. Ensin nään unta että joku ampuu mua päähän puolen metrin päästä, enkä ees ehtiny nähdä kuka se oli. Harvinaisen sekavalta tuntu ja jotenki musta tuntu että mä käsitin mimmonen fiilis siitä tulee kun päässä on reikä. Aika nopeesti lähtee taju kaikkeen. Onneks sit kuitenki heräsin. Kellokaan ei ollu enempää eikä vähempää kuin tasan 6 aamulla.

Vielä uskalsi hetken nukkuu nii sit alkaa naapuri paukuttaa vasaralla (pattereita? tai siltä se ainakin kuulosti). Onneks sisko ehti keittää kahvit ennen kasia ku sit vedet pistettiin poikki kaheksi tunniksi ja nyt musta tuntuu että alan ymmärtämään niitä kuivuudesta kärsiviä ihmisiä. Tulee olemaan pitkät seuraavat 2 tuntia.

Mielialaa laskeakseni vielä on huoli toisesta ihmisestä, tai oikeastaa kahdesta. Mitään et voi tehdä mutta sydämesi itkee kun toista sattuu. Tuntuu että vois riehua tai tehä mitä vaan että pystyis jotenki auttamaan. Mutta tuskin asiaan auttaa mikään muu kuin ihminen itse. Voimia tarvitaan. Kumpa oiski niin vahva että tietäis miten tästä kaikesta pitäis selvitä. Päivä kerrallaan vaan eteenpäin.

Maija Vilkkumaa - Ei saa surettaa