IRC-Galleria

Det var länge sen vi såg varann...
oho, väärä maa, väärä paikka, väärä aika, väärä kieli. Kyllä sekin hetki koittaa. Osoitteessa http://www.lunarstorm.se/


Mutta hei, kaikki vaan niin väärin.
Olenko sanonut että minua stressaa työ, arki, vapaa-aika, koulu, naiset, kunto, ikä, perhe...?

No en ole sanonut, vaikka joskus stressaakin. Ei ole aikaa stressata nääs, kun on niin kiire kaiken kanssa. Stressata voin sitten kun asiat on tehty. Ja murehtemininen ei ole hyväksi sydämelle
Välillä kun annan stressin ottaa vallan, huomaan kuinka sydän hyppii kurkussa asti ja epätasaisesti.
Olisi tahditonta kerrassaan mennä kuolemaan kun elon tarve on juuri suurin, joten yritäpähän sydänpieni kestää vielä sellaiset 40-50 vuotta.

On ne stressaavat päätökset vaan isoja joskus. Seuraava suuri elämän askel onkin päästä kodista ulos ja pyöräillä toimistolle. Kello vasta 11:22, eihän sitä millään jaksaisi polkaista, kun mielummin istun täällä sisällä hiplaamassa näppistäni ja kirjoittamassa sanoja tänne galtsublogiin.

Sitten kun tämä askel on otettu, sitten pitääkin tehdä pari erittäin kriittistä asiaa kuntoon asiakkaille. Ne taas on oikeasti niin isoja juttuja, etten ilkeä niitä tänne kirjoittaa. Ja aikataulutkin tiukat. Mmm.. piukat paikat sanotaanko näin.

Mutta, jos sais ensin tuon polkupyörän alleen.
Palaillaan.

Kaikki rupi alkaa olla poissa

Kasvaakohan mulla enää ikinä partaa tossa missä oli pahin reikä :Z

No toivotaan että kasvaa, niin sitten voin sheivalla normaalisti jatkossakin

But I want it back.

Ei oo kivaa.

Naama paskana. Tohjona. Sökö. Rikki. Verinen ja ällöttävä.
Tikit sain nenän alle ja leukaan.
Otsassa kuhmu.
Ylähuuli ihan turvonneena.

Älkää lapset koskaan yrittäkö olla sankareita yksin.
Siitä saa helposti turpiin.

Onneksi ei ole sitä videopuhelumahdollisuutta.
Nyt se ois kamala.

Vaiks mun puhelin on paras, niin toki löytyy parempia, jos joku haluu avautua.
Mun puhelin ei oo 3G, mutta en itke tai menetä yöuniani sen takia!
Videopuhelut menetän, hyvä.. ei tartte aina olla meikattu ku haluaa soittaa puhelun asiakkaalle. Jeps.

Noniin, vihdoin sain hankittua edellisen puhelimen tilalle uuden.
Edellinen varastettiin, siitä on jo yli vuosi sitten.
Olen pärjännyt sillä aikaa firman luurilla.

Tilalle ostettiin samanlainen malli, mutta jossa on i kirjain perässä.
Eli näin vuosi sen edellisen oston jälkeen, olen vieläkin sitä mieltä että puhelinmallini on paras

Kyseessä on siis Nokian 6230i http://www.nokia.fi/puhelimet/puhelinmallit/6230i/
Edellinen oli siis ilman i:tä, koska silloin 6230 oli markkinoilla ihan uusi.

On FM-radiot, bluetoothit, selaimet, sähköposti ja mp3 yms. krääsää.
Lisäksi tähän puhelimeen voi myös puhuakin, joten olen tyytyväinen.

Isompaa en kaipaa, koska haluan puhelimeni mahtuvan repun olkaimessa löytyvään kännykkäpussiin. Koska pyöräilen paljon, haluan että puhelimeni on juurikin sopivan kokoinen repulleni. Joku älypuhelin on liian leveä ja pitkä.

Ekan latauksen kertaa akun sain kulutettua tyhjäksi alle vuorokaudessa. Saa nyt nähdä josko parin latauskerran paranee, sen verran innokkaasti kuitenkin tulen varmaan käyttämään operaattorin tarjoamia oheispalveluita jotka on tyrkyllä.
SaunaBlog, SaunaChat + Olotilan ilmaisin, Pikayhteys (Voi käyttää puhelinta radiopuhelimen tapaan) jne. kaikkea pientä hassua.

On se tekniikka joskus niin vihdyttävää, että unohtaa välillä että sen pitäisi auttaa meitä, eikä kuluttaa kaikki aikamme.

Voi harmi. Olen nukkunut liikaa.
Sain melkein jopa levättyä.

Heräsin yhdeltä, näin unta siitä että olin herännyt ja noussut aikoja sitten. Joten siksi nukuin niin kauan.

En mennyt tänään toimistolle, teen työt kotona.


Ongelma:
Ei pyöräilyvaatteita. En voi pyöräillä toimistolle.

Syy:
Laitoin eilen pesukoneen pyörimään. Muistutin itseäni monta kertaa, että en saa unohtaa niitä koneeseen. Oli kuitenkin niin sekava ja väsynyt olo, että unohdin.
Pistin ne herättyäni kuivumaan, ja tuollahan ne sitten odottaa kuivumistaan, jotta voisin huomenna pukea ne päälle.

Päivä päättyy nyt?
Menenkö nukkumaan?
Voisin yrittää. Viimeyönä sain nukahdettua vasta siinä 5:30 aikoihin.
Nukuin huonosti, heräsin muutamaan otteeseen.
Sitten lopullinen herätys oli 12:30, kun (se Imatran) asiakas hätäisenä soittaa että pitäisi aktivoida niiden käyttäjätunnukset uudelleen.
No ei muu auta ku puolipökkyrässä sitten näpytellä koneella tunnus aktiiviseksi.

Päätä särki, mutta päätin kuitenkin pyöräillä toimistolle.
Jätin kannettavan kotiin, jotta reppu ei painaisi liikaa, ja olisi kevyempi polkea.
Töissä sitten ihmeteltiin sitä sun tätä, ajatus ei ihan kulkenut väsymyksen takia.

Oho, tähän päiväkirjaan tullut näkyvyysrajoitin
Miten mä nyt voin lukea kaikkien noloja julkipaljastuksia, jos ne alkaa enää julkaisemaan niitä jollekin sisäpiirille? Tylsää!

Ilo loppuu nyt?
Lopetanko lukemisen?

Ihmiset, pitäkää ne pervoimmat jutut julkisina että mulla riittää näin yömyhään lukemista!

Mua on huijattu.
Mä halusin demoneita tuolta "toiselta puolen".

Ei DOOMissa ollut.
Ja kaiken lisäksi ihan paska lopputaistelukin.

Ehkä sekoitan DOOM 1 ja DOOM 2? Mutta ei tuollaista saa tehdä.
24. kromosomi. Joo just.

Onneksi oli edes moottorisaha, muuten olisin vaatinut rahat takaisin.

En tiedä paljonko mä tulen näkemään helvetinliekkejä, mennään katsomaan elokuva DOOM ensi-illassa.
Jos se on hyvä, niin mun ei tartte mennä ammuskelemaan itse sitten viikonloppuna. Ja en edes tiedä olisiko mahdollista, koska en osannut ottaa huomioon että huomenna on joku pyhäpäiväkin!
Pitää kai sitten keksiä jotain sijaispuuhaa, jos ei huomenna saa viihdepalveluita mistään. Esim. tiskaan ja pesen lattiaa kämpilläni. Jee.

Niin, lisäksi se, että nukuin todella huonosti yöllä, heräilin myös siihen, että sydän pompotti kovaa ja äänekkäästi. Oli todella paha olo nukkua.

Nyt kun olen niin väsynyt ja stressaantunut, sydämeen sattuu vieläkin. Voi olla, että tämä on viimeinen blogirivini, jos ehkä sydän pettää ja kuolla kupsahdan ylirasituksesta.
Mutta ette te kuitenkaan itkisi, niin turhaan mä tässä ennustan tällaisia.

Istun toimistolla töissä vielä tunnin tai pari, sit vois mennä sinne ulos riekkumaan.

Pyöräilenpäs pian tuonne Tietotalolle. Pitäjäenmäellä sellainen paikka, ja meidän firmalle varattu sieltä tilat. Liityn joukkoon hieman myöhemmin, koska en tarrvitse kuunnella joka kerta luennointiosuutta uudelleen. Saavun vaan paikalle, ja vastaan teknisiin kysymyksiin.

Ja senkin takia, että pomo tietää, etten ole kovin hyvä heräämään niin aikaiseen että ehtisin sinne aamulla ajoissa

Eilen oli taas mitä helvetillisimpiä ja unettomia öitä.
En tullut katsoneeksi kellosta tarkkaa aikaa, milloin menin nukkumaan, mutta siinä 02 tietämillä. Ensin uni ei meinannut tulla. SItten kun olin nukahtanut, niin heräilin uudestaan kl 4:15, 4:45, 5:20, 5:45, 6:46, 8:40, 9:04 jne.
Sain vähän unenpäästä kiinni, kun taas sitten heti tunsin että herään. Katsoin aina kelloa varmistaakseni etten herännyt esim. herätyskelloon. Aina kun mulla on joku aika sovittuna että pitää olla jossain, niin nukun huonosti.
Olenko sanonut, että inhoan aikatauluja?

Mun unijaksot on yleensäkin tuollaisia katkonaisia, herään aina kerran vähintään. Viimeyönä, tuntui taas siltä että valvoin enemmän kuin nukuin.

Valveunta.