IRC-Galleria

raivataan kehää,
jota pitkin päästään kukkimaan.
käsistä kylmään,
joista ei löydä suojaan.
meitä uhkaa jokin paha takanamme,
emmekä löydä syytä.
niin musta ja revitty lakanamme
miksi, on turha kysyä.

sä olit uniprinsessa,
perhonen jonka siivet loistaa
kauneuttaan kesäaamuina.
nyt sut nään vain valokuvissa,
nekin joku meni polttamaan
ja nyt itken kesäiltoina.

vähemmän ilmaa,
kun tää lasi meitä ympäröi.
hengittää on yha vaan raskaampaa,
tahtoisin jo hyvästellä.