IRC-Galleria

Blogi

- Vanhemmat »

Itserakas pohdinta silmieni olemuksesta.Maanantai 31.12.2007 06:22

Katse, joka vangitsee mielenkiinnon. Se johdattaa monien vivahteiden säväyttämään sisäiseen maailmaan. Syvimpään persoonalliseen olemukseeni. Katseesta hehkuu syvin luonteeni. Paksun sikarin savun takaa varjossa erottuvat vain vilahduksin syvän meren siniset silmät. Niissä on poikkeuksellisen syvän tummaa valtameren syvyyttä. Silmistä välittyy eloisan elävät ja tunnerikkaat kokemukset pieninä Arctiksen jäälauttoina. Niistä huokuu elämän ilo. Ne leikkivät ja viettelevät. Ne ovat kokeneet. Ne ovat nähneet elämää. Silti jokin niissä saa aikaan selkäpiitä karmivaa teräksistä viiltävää viileyttä.
Suorastaan tyrmäävää ja alistavaa kylmyyttä.
Silmistä välittyvä raakuus saa sen aikaan. Niitä katsoessa jäätyy paikalleen.
Haluaisi paeta kohtaamatta niitä enään koskaan. Silti niissä jokin kiehtoo. Se saa minut jäämään.
Silmänsä sopivat karuihin kasvoihin. Niistä näkee välittömästi pintaa syvemälle.
Jokin niissä saa aikaan paniikinomaista jääkylmää pelkoa. Ehkä jopa kunnioitusta.
Kun katson itseäni peilistä pelkään paljastuvani. Paljastavani syvimmän olemukseni itselleni.
Hämärässä näen itseni tuijottavan äärimmäisen tiukasti silmiini. Tämä mies todella tarkoittaa mitä sanoo.
Se näkyy hänen olemuksestaan. Sille katseelle tunnen olevani Petolinnun Riistaa.

- Vanhemmat »