Normi keskiviikko dinissä kääntyi päälaelleen kun vanha ystävä saapui paikalle, ja yllättäen... Meininki oli katossa ko. tapahtuman jälkeen... Kaunista.
Silti... allekirjoittanut rypee elämän vitullisessa rapakossa miettien mikä oikein ja mikä väärin, henkevyys tällä hetkellä samaa luokkaa kuin lottopotin saanut suomalainen joka tajuaa verojen vievän leijona osan. Sitä tahtomattaan antautuu ja jää odottamaan, omaa tyhmyyttään... Löydät kauneimman asian elämässäsi ja päästät sen valumaan kauemmas ja kauemmas kuin hiekan kämmenistä, astiaa et voi alle laittaa ja kerätä talteen rippeitä... kiellät sen itseltäsi... et ikinä ansaitse mitään niin kaunista...
Myisin sieluni paholaiselle jos saisin nukahtaa siinä huolettomassa tilassa, kauneimman olennon vieressä... herätä aikaisin, silittää ja halia... sitä peukaloa unissaan imevää tyttöä...
Elämäni hienoimmat tunnit vietin ihmetellessäni kuinka joku voi, kaiken kokemansa jälkeen... olla niin huoleton, suloinen ja kaunis.
Lainatakseni lapsuuden ystävääni, "On se kakkaa...".
-"I was waiting for u, waiting for all my life"