Sinä kutsut häntä, mutta hän ei käänny enää. Siellä hän on matkalla lapsuutensa metsiin, sinisten kukkien ja kultaisen kesän maahan. Siellä laulavat toisenlaiset linnut. Eikä häntä satu enää koskaan ja hänen on parempi olla kuin koskaan...
sua vaa välillä on nii sietämätön ikävä! ): ♥