IRC-Galleria

I have screamed until my veins collapsed
I've waited as my time's elapsed
Now, All I do is live with so much fate
I've wished for this, I've bitched at that
I've left behind this little fact:
You cannot kill what you did not create
I've gotta say what I've gotta say
And then I swear I'll go away
But I can't promise you'll enjoy the noise
I guess I'll save the best for last
My future seems like one big past
You're left with me 'cause you left me no choice

I push my fingers into my eyes
It's the only thing that slowly stops the ache
But it's made of all the things I have to take
Jesus, it never ends, it works its way inside
If the pain goes on,
I'm not gonna make it!

All I've got is insane.

Que Sera, Sera,
Whatever will be, will be
The future's not ours, to see
Que Sera, Sera
What will be, will be.

Hukun tämän tien tyhjyyteen
keskelle korkeiden talojen
jotka kohoavat taivaisiin
koteina Jumalan kuvien

jotka joivat nuoruuden lähteestä
jotka rakensivat onnelan
mut eivät löytäneet ihmistä sieltä
löysivät pitkän, piinallisen kuoleman

Vierii kyynel, vierii toinen, vierii
silmistä vesi veden jälkeen
rinnoilta helmoille, helmoilta
joeksi ja joesta järveen
järvi syvä kuin synkin suru on
musta kuin yötaivas pimeä
Tuonelan koivut, lehdettömät
kuiskivat meidän kahden nimeä

Tuntematonta maisemaa kuljen
teen matkaa toivoen
väsyneenä jään lepäämään
katveeseen Tuonelan koivujen

Sanoisit jotain, tekisit jotain
jotta herätä saisin
jotta Tuonen teiltä, sen vainioilta
saisin elämäni takaisin

Kiitti vanhoist.

Luovutan, nyt mä luovutan.
np. Jonna Tervomaa - Myöhemmin

Hetki lyö, viime hetki lyö
Kukaan aikaa lahjomaan ei käydä voi milloinkaan
Hetki lyö, meille hetki lyö
En vaan päivää seuraavaa mä tiedä
Milloin kohdataan

Keskeltä kumpujen mullasta maan
isät ylpeinä katsovat poikiaan,
työttömyys, viina, kirves ja perhe
lumihanki, poliisi ja viimeinen erhe.

Tämä tuhansien murheellisten laulujen maa
jonka tuhansiin järviin juosta saa
Katajainen kansa, jonka itsesäälin määrää
ei mittaa järki eikä kärki määrää.

Jonka lauluissa hukkuvat elämän valttikortit
ja kiinni pysyvät taivaan portit
Einari Epätoivosta ne kertovat.

Rakas päiväkirja, aloitin tänään anoreksian.