Mutta ei.
Tänään ku ajettiin kotiin niin mietin sitä miten ekana päivänä Sussu (en vieläkään oikein tiedä että pitäiskö sitä sanoa Sussu vai Susku) tuli mun kanssa asuntolalle ekaa kertaa ja se oli ensimmäinen kerta kun puhuin kenellekään ja mä en edes tiennyt sen nimeä. Ja miten hyvin sen nimen osaankaan nyt sanoa. Etu -ja takaperin ja unissanikin.
Ja Anni. "Voi lol" oli meidän alotus, enkä oikein ole varma että siitä taso on noussut yhtään ylöspäin. xD Olipa mulla sitten miten ärsyttävä puhetapa tahansa, aina sä olit kuitenkin paikalla kertomassa miten nörtti olen. ♥ Laula siellä missä oletkin niin kovaa, että minäkin sen varmasti kuulen.
Jonna olit se henkilö johon mä ensimmäisen viikon tukeuduin. Oltiin kämppiksiä, joten senkin takia sä olit ensimmäisiä jolle mä oikeesti puhuin. "Jossupienipesusieni" tulee varmasti kaikumaan mun pään sisällä aina kun ajattelen sua. Turvavalvojat pitää tän maailman pystyssä!
Katja olit meidän äiti, ja mulle syksyllä tärkeä turva, vaikket sä sitä kai koskaan tiennyt. Kaikki onnistu aina kun Katja ryhty hommiin, ja sainhan mä lopultakin ne sun lapasetkin valmiiksi. xD
Jonna ja Elina. Olitte molemmat tärkee osa tätä vuotta, vaikkei me sinänsä tosi hyvin koskaan tutustuttukaan. Teidän huoneessa syttyi eloon sanonta:"siellä se lilluuu!!"
Jaana tuli ja meni jo viikkoja sitten, mutta se ei tarkoita, ettetkö olisi ollut yhtään ei-tärkeämpi. Sulla on kyllä ihan omalaatuinen energiasi joka toi jokaisen päivään piristystä. Karaoke illat sun kanssa on jo kuuluisia.
Voi Madis. Kirjoittaisinko sinusta? Joo varrmaan. ;D
Ja lopulta itse asuntola ja koulu itsessään. Kuukausien mittaan asuntola on ollut mulle niin turvapaikka, ärsyttävyyden huippu, kauhukammio ja koti. Koti enemmän kuin mitään muuta. Niin asuntola kuin oma rakas huoneeni on nähnyt yhtä sun toista vuoden aikana, on itketty, naurettu, huudettu, laulettu ja tultu rymisten sisään pää sekaisin riehakkaan illan ulkona jälkeen.
Koulusta tuli meidän oma leikkipaikka. Karaoket, elokuva-illat, koneella istuminen ja pimeässä luokassa pianon soittaminen myöhään illalla toivat kaikki kyllä uuden tuntuman koulussa ajan viettämiseen. Museota unohtamatta!
Joten kiitos tuhannesti jokaiselle kuluneesta vuodesta. Pidetään lippu korkealla jatkossakin ja näytetään maailmalle mimmosia kesämisuja Jyväskylän kristillisen opiston Västistä oikein hyökkää taistelemaan!
♥