Juoksin tänää komiasti ja ajattelematta keskustassa autotielle. Siskon koira lähti karkuteille ja menin itse sen perässä ja yritin saada liikenteen pysähtymään. Noh, itse kun tosiaan siinä keskellä tietä olin niin olihan autojen pakko pysähtyä.. Tosin, hetken jo ehdin säikähtää että jonon ensimmäinen auto ei ehtisi jarruttamaan (koira juoksi suoraan eteen ja kun on niin pieni kokoinen niin huonosti sen huomaisi) mut ehti kuitenkin. kiitos siitä. Koira sitten vasta sen jälkeen juoksi kiltisti mamman luo. Mutta että kiitos myös sille saatanan juopolle jonka takia Iines pelästyi niin paljon.. >:(
Varmaa olin ihan kalpea ja ihan pyörtymis pisteessä. Sydän löi aika kiivaasti. Paniikki.