IRC-Galleria

Oluen olemus


Oluet jaetaan valmistuksessa käytettävän hiivan mukaan pintahiivaoluisiin ja pohjahiiva- eli lageroluisiin. Pintahiiva nousee käymisen aikana astian pinnalle, kun taas pohjahiiva laskeutuu pohjalle. Pintahiivaoluilla on pidempi historia, pohjahiivaoluiden maailmanvalloitus alkoi vasta 1800-luvulla lageroluen johdolla.

Suomalainen olut on yleensä lageria, vaaleaa ja tuoretta. Kansainvälisesti erilaisia oluttyyppejä on parikymmentä ja niissä vielä useita alaryhmiä. Tässä yksi tapa ryhmitellä oluet:

Pohjahiiva- eli lageroluet
Pils, pilsner, pilsener
Maailman yleisin oluttyyppi. Lager on pohjahiivaoluiden yleisnimi ja pilsner lagereiden kantaolut. Lagerin väri vaihtelee vaaleasta kullankeltaiseen, maku vahvasti humaloidun kuivan täyteläisestä kevyen aromikkaaseen ja jopa makeahkoon.

Bock
Saksalaistyyppinen vahva olut, väriltään joko vaalea tai tumma. Tarjoillaan lämmittäjänä varsinkin kylminä vuodenaikoina.

Dortmunder
Saksalainen, Dortmundissa pantu olut, joka yhdistetään etenkin normaalia vahvempaan, vaaleaan export-tyyliin.

Ice
Kevyt lager, joka jäähdytetään joko käymisen tai varastoinnin aikana nollapisteen alapuolelle keveyden lisäämiseksi.

Light
Kevyt lager, joka on energia- ja alkoholipitoisuudeltaan tavallista pilsneriä matalampi.

Müncheniläistyyli
Alun perin hyvin maltainen baijerilaisolut, joko vaalea tai tumma. Tarkoittaa yleensä tummaa lageria, josta Münchenissä käytetään dunkel-nimeä. Vahvasti mallasmaisia vaaleita oluita kutsutaan nimellä Münchener hell.

Märzen
Nimi tulee saksan kielen maaliskuusta. Alun perin maaliskuussa pantuja oluita, jotka säilyivät viileissä kellareissa syksyn Octoberfestiin asti. Väriltään voimakkaita ja mallasmaisia oluita.

Rauchbier
Saksalainen tumma erikoisuus, jossa käytetään pyökkipuun savussa paahdettuja tai kuivattuja maltaita.

Wieniläistyyli
Punaisen kullanruskea tai tummahko ja makeahko, mallasmainen lager, joka on alun perin lähtöisin Wienistä. Suomessa tyyliä edustavat jouluoluet.

Pintahiivaoluet
Ale
Yleisnimitys brittiläistyyppisille, hedelmäisille tummille oluille. Alkoholipitoisuus vaihtelee miedosta (mild ale) hyvinkin vahvaan (old ale, belgialainen ale). Real ale kypsyy pubin kellarissa ja tarjoillaan aina tuopissa.

Alt
Kuparinvärinen värinen saksalainen ale, usein Düsseldorfista. Maultaan kypsän pehmeä ja voimakas sekä puhdas.

Barley wine
Kuparinruskea tai tummempi vahva englantilainen ale, jota myydään yleensä pienissä, alle kahden desilitran pulloissa.

Berliner weisse
Kevyt ja alkoholipitoisuudeltaan matala vehnäolut kesäjuomaksi Berliinistä.

Bitter
Kuiva brittiläinen ale, joka tarjoillaan yleensä tuopissa. Usein vahvasti humaloitu. Väri vaihtelee kuparinruskeasta vaaleampiin sävyihin.

Kölsch
Kölnin alueen omintakeinen, kuiva ja hedelmäinen, kultainen ale.

Lambic
Spontaanilla käymisellä valmistettu vehnäolut Sennen laaksosta, läheltä Brysseliä. Faro on nuorta tummalla karamellisokerilla makeutettua lambicia. Geuze sekoitetaan nuorista ja kaksi ja puolivuotiaista lambiceista. Kriekin valmistuksessa käytetään kirsikoita, framboisessa vadelmia. Marjaoluet sopivat ernomaisesti aperitiiveiksi.

Trappist
Voimakas ja hedelmäinen ale, jossa pulloon jätetty hiiva saa aikaan toisen käymisen. Tyylille ominaisia oluita valmistavat viiden belgialaisen ja yhden hollantilaisen luostarin munkit sekä joukko panimoita Belgiassa.

Portteri
Tumma, runsas ja hedelmäinen olut, joka on alun perin lähtöisin Lontoosta. Kuiva, joskus selvästi paahtunut ja usein alkoholipitoisuudeltaan vahva.

Sahti
Ohra- ja ruismaltaista valmistettu perinteinen suomalainen maalaisolut, jossa on mausteena humalan lisäksi usein myös katajaa. Maltaita käytetään valmistuksessa paljon. Sahti on valmista kahden viikon käymisen jälkeen; se nautitaan ilman suodattamista, sameana.

Stout
Parhaiten tunnetaan punertavan musta ja kuivan paahtunut irlantilainen stout. Makeammalla, usein vahvemmalla stoutilla on pitkät perinteet Englannissa, Baltiassa ja Skandinaviassa.

Vehnäolut
Weizen on raikas kesäjuoma, jonka suosio on kasvussa Etelä-Saksassa ja Itävallassa. Kristalli on kirkas vehnäolut, sameassa hefessä on hiiva mukana pullossa. Dunkel voi olla joko kirkas tai hiivainen. Belgialaista vehnäolutta kutsutaan "valkoiseksi".